Vieraskielisten äänistä muodostuisi eduskuntavaaleissakin iso potti, jos kaikki käyttäisivät äänioikeuttaan.
En minä kuuntele ehdokkaiden lauluja kadulla. Minä otan selvää, miten henkilö on menestynyt ja mikä on hänen historiansa. Kaikki ehdokkaat osaavat laulaa nättiä laulua, mutta osalla se jää siihen. Niin pohtii ehdokasvalintaansa koivukyläläinen Abderhime Lamghari. Laululla hän tarkoittaa äänestäjien kosiskelua turuilla ja toreilla.
35 vuotta Suomessa asunut Lamghari äänestää aktiivisesti. Hän myöntää, ettei äänestäminen näytä tuovan toivottua muutosta, mutta hän äänestää silti.
– Haluan näyttää lapsilleni mallia. Uskon myös, että ehkä muutos tapahtuu hitaasti. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että lapsillamme on parempi maailma.
Lamghari pohtii äänestämisen olevan ainoa keino vaikuttaa, ellei sitten itse päätä lähteä mukaan politiikkaan.
Moni vieraskielinen vantaalainen toimii toisin kuin Lamghari eikä äänestä. Vuoden 2022 aluevaaleissa vieraskielisten vantaalaisten äänestysaktiivisuus jäi 9,8 prosenttiin, siis vähemmän kuin joka kymmenes käytti äänioikeuttaan.
Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Burhan Hamdon uskoo vieraskielisten äänestysinnon kasvuun. Sosiaalisesta mediasta on Hamdonin mukaan vaaleissa paljon etua.
– Ehdokkaat laittavat sinne jopa joka päivä tietoa itsestään ja vaaleista.
Tieto tavoittaa ainakin nuoret äänestäjät.
Haluan näyttää lapsilleni mallia.
– Aiemmin oli enemmän ongelmia tiedon saamisessa. Viime aikoina on ollut ihan eri mentaliteetti.
Syyrialaistaustainen Hamdon mutustelee pitkään kysymystä siitä, miksi niin harva vieraskielinen äänestää. Hän päättää vastata tarinalla:
– Syyriassa on vaalit ja vaaleissa äänestetään siitä, kannattaako kansa al-Assadin hallintoa. Mies menee äänestyspaikalle ja äänestää ”ei”. Kotona vaimo on vihainen ja lähettää miehensä muuttamaan vastaustaan. Kun mies saapuu äänestyspaikalle ja kertoo aikeensa, vaalitoimitsijat toteavat, että ei hätää, olemme jo muuttaneet vastauksesi puolestasi oikeaksi.
Tarina tuo esiin sen, että luottamus vaalijärjestelmään saattaa olla vieraskielisillä hyvin ohutta.
– Diktaattorin hallitsemista maista tulevat maahanmuuttajat eivät ole tietoisia äänestämisen tärkeydestä, Hamdon sanoo.
Huhtikuisissa eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja vantaalaisia on Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan noin 164 000. Heistä vieraskielisiä on noin 10 prosenttia eli noin 16 000. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tikkurilalaisia on viimeisimmän tilaston mukaan alle 8 000.
Hamdon tietää, että joissain vieraskielisten yhteisöissä ehdokkaat aktivoivat yhteisönsä jäseniä ahkerasti. Aktivointia tapahtuu sosiaalisessa mediassa, mutta sen lisäksi voidaan muun muassa tarjota kyytejä äänestämään. Myös Vantaan kaupungin teettämän tutkimuksen mukaan yhteisöjen äänestyskehotuksilla on vaikutusta vieraskielisten äänestysintoon.
Aktiivisimpia vieraskielisiä äänestäjiä viimeisimmissä vaaleissa eli aluevaaleissa olivat englantia ja somalia äidinkielenään puhuvat. Vieraskielisten, samoin kuin suomenkielisten, osalta naiset olivat kokonaisuudessaan aktiivisempia äänestäjiä.
Aktiivisimmin vieraskieliset äänestivät Ylästössä. Siellä heistä kävi uurnilla 20,2 prosenttia. Seuraavaksi aktiivisimmin äänestettiin Itä-Hakkilassa (18,5) ja Vantaanlaaksossa (18,1).
Osassa Vantaan äänestysalueita vieraskielisten aktiivisuus jäi muutamaan prosenttiin. Laajavuoressa heistä käytti äänioikeuttaan 5,8 prosenttia. Paljon parempi ei ollut aktiivisuus Havukalliossa (6,1) tai Länsimäessä (6,2).
Tiedot perustuvat Vantaan kaupungin viime vuonna teettämään äänestystutkimukseen ja Tilastokeskuksen lukuihin.
Vieraskieliseksi määritellään henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Vantaan Sanomien vaalikoneeseen tästä.