”En ole kärsinyt Me too -ilmiöstä”, kertoo Sirpa Pötry. Heli Dahlmanin mukaan naiseudesta oli ostajana jopa hyötyä.
Reka Kaapeli valmistautuu tänä vuonna omistajamuutokseen.
Yksi merkki siitä on yhtiön kutsuvierasjuhlassaan julkaisema historiakirja Sähköistävä tarina.
Tarinaan liittyvät kirjassakin haastatellut, yhtiössä vuonna 1980 aloittaneet hyvinkääläiset aluevientipäällikkö Sirpa Pötry ja hankintajohtaja Heli Dahlman.
Molempien ura on harvinainen, sillä ala oli tuolloin vielä hyvin miehinen.
– Kaapelimaailma on aika pieni maailma. Pyöritään samoissa tilaisuuksissa. Mielenkintoista on ollut nähdä se naisen näkökulmasta. En ole kärsinyt Me too- ilmiöstä, ennemminkin iästä. Olin alkuun alalla nuori. Tuntui, että tytöteltiin pitkällekin, nelikymppiseksi. Kokeiltiin, osaanko. Missä on se huippuikä ja täydellinen kokemus, miettii Sirpa Pötry.
Heli Dahlman arvelee, että ostajana naiseudesta on ollut hyötyä.
– Kun kaikilla miehillä on jossain tilaisuudessa musta puku päällä ja joukossa on vain muutama nainen, siellä varmasti erottui.
Dahlmanin työhön kuuluu myös käydä ulkomaisissa yrityksissä auditoimassa raaka-aineen toimittajien tehtaita.
Mieleen ovat jääneet etenkin käynnit venäläisissä tehtaissa.
– Piti keskittyä tehtaassa siihen, mihin astuu ja mitä ylhäältä tippuu. Ja hotellihuoneessa oli pakkasellakin +30 astetta, termostaatit rikki eikä niitä pystynyt säätämään, hän nauraa.
Oma Venäjän tehdas jäi sittemmin yhtiön toiminnoista jo ennen koronaa.
Joku yrittäjä saattoi sanoa, että ihana maa, olen käynyt kerran siellä Tukholmassa.
Sirpa Pötry
Teknisiä muoveja sekä muita raaka-aineita hankitaan Euroopan ohella myös Kiinasta ja Koreasta.
Auditoinneilla kiinnitetään huomiota mm. työolosuhteisiin ja turvallisuuteen sekä varmistetaan, ettei lapsityövoimaa käytetä.
Sirpa Pötry kiittelee hankkijoiden työtä, sillä se on kilpailukyvyssä tärkeää.
– Ala on niin raaka-ainevoittoinen. Kotimaan myynti on ollut kivijalka.
– Aluksi vienti oli hyvin pientä, alle 20 prosenttia. Timo Renton kontaktien ansiosta Saksa oli isoin markkina-alue 80-luvulla. Onnenpotku oli varmaan se, kun Saksat yhdistyivät. Alkoi kova infran rakentaminen, ja Hyvinkään tehtaalla oli juuri sopivan laaja tuotesortimentti Saksan markkinoille.
Viennin osuus on kasvanut varsinkin viime aikoina.
Pötry oli avaamassa myyntiä varsinkin Britanniaan ja Irlantiin.
– Silloin myytiin kaapelia ja Suomea. Ei Suomi ollut tunnettu maa Britanniassa. Joku yrittäjä saattoi sanoa, että ihana maa, olen käynyt kerran siellä Tukholmassa.
Pötryn mielestä Reka Kaapeli pärjäsi pienenä perheyhtiönä harvinaisen hyvin vientimarkkinoilla tarjoten joustavaa palvelua ja laadukkaita kaapeleita.
Molempien urat alkoivat suoraan kauppaopiston käymisen jälkeen.
Sirpa Pötry on viihtynyt viennin parissa, kun yhtiössä on huomioitu hyvin perhetilanne.
– Sain kaksostytöt. Jos lähdin viikoksi reissuun, tein valmiiksi ruoat pakastimeen. Kerran mies huomautti, kun soitin Lontoosta, että hän on varmaan maailman nopein vaipanvaihtaja.
– Onneksi kun lapset menivät kouluun, sain tehdä ensimmäisen vuoden kotoa töitä. Se ei ollut 2000-luvulla vielä yleistä. Minulle hommattiin faksit ja puhelimet kotiin.
– Samoin yhtiössä on ollut mukava tunnelma, työntekijöiden kesken.
Dahlman kiittelee myös yrityksen ilmapiiriä ja tukea jatkotutkintoihin.
– Hankinta- ja rahoituskuvioissa tulee niin nopeita muutoksia. Tuntuu, ettei pysy perässä ellei juokse. Olen suorittanut vuosien varrella lukuisia kursseja, seminaareja sekä Lappeenrannan yliopistossa erinäisiä tutkintoja.
Reka Kaapelilla on noin 270 työntekijää, ja sen liikevaihto vuonna 2022 oli 172 miljoonaa euroa. Tehtaita on Hyvinkään lisäksi Riihimäellä ja Keuruulla.
Reka Kaapeli Oy ja Reka Industrial Oyj on rekisteröity Hyvinkäälle.
Emoyhtiön Sähköistävä tarina, Reka Industrial Oyj 1990–2022 historian tekijänä on Matti Lainema. Historia ei ole julkinen.
Yrityskaupan myötä Nexans-konsernille Reka Industrialin kaapelitoimiala päättyy. Kumitoimiala jatkaa osana Reka Industrialin liiketoimintaa.
Yrityskaupan odotetaan toteutuvan kesäkuuhun mennessä. Kauppa odottelee EU:n viranomaisten hyväksyntää.
Juttu on julkaistu alkujaan Aamuposti-lehdessä.