Erilaisia liikennemerkkejä ja lisäkilpiä on Suomessa käytössä yli 200 kappaletta – mutta kuinka hyvin suomalaiset tuntevat nämä merkit?
Kysyimme asiaa Uudenmaan autokouluyhdistyksen puheenjohtajalta Hanne Huhtalalta. Hän on toiminut liikenneopettajana yhdeksän vuotta.
Huhtala listaa viisi liikennemerkkiä tai liikennemerkkityyppiä, joiden merkitystä moni autoilija ei tiedä.
1. Vuoropysäköinti
Vuoropysäköinnistä kertova liikennemerkki on varsin harvinainen, mutta sitä käytetään kaupungeissa etenkin talvisin.
Merkki osoittaa, kummalle puolelle katua on sallittua pysäköidä vuoropäivisin.
Merkistä on olemassa kaksi versiota, joista toisessa on yksi ja toisessa kaksi pystyviivaa.
Jos merkissä on yksi pystyviiva, pysäköinti on kielletty merkin jälkeen parittomana päivänä. Jos viivoja on kaksi, pysäköinti on kielletty parillisina päivinä.
Pysäköintikielto alkaa parittomana päivänä kello 8 ja päättyy parillisena päivänä kello 8.
– Tämä merkki voi olla hankala muistaa, sillä aina ei kaikille ole selvää, kummasta päivästä on kyse. Merkki on kuitenkin tärkeä esimerkiksi lumenauraajille. Jos kaikki noudattaisivat tätä, katujen auraaminen helpottuisi merkittävästi, Huhtala arvioi.
2. Lisäkilvet
Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jolla selvennetään liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta.
Lisäkilvellä voidaan myös kertoa merkin vaikutusalue tai voimassaoloaika.
– Nämä lisäkilvet ovat kokonaan omanlaisensa ryhmä, jotka sinänsä ovat selkeitä, mutta aina niitä ei ole osattu asentaa oikein. Joskus niitä on asennettu yhden liikennemerkin alle myös aikamoinen määrä, Huhtala kertoo.
Hänen mukaansa ei ole tarkoituksenmukaista, jos autoilija joutuu arvailemaan, mitä lisäkilvillä halutaan milloinkin sanoa.
– Toisinaan lisäkilpiä katsovalta menevät sekaisin esimerkiksi voimassaoloajat, joita on yleensä juuri pysäköintiin liittyvien merkkien yhteydessä. Jos on pysäköinti kielto, jonka alapuolella lisäkilpi 08-17, luullaan herkästi, että kello 17 jälkeen ei saa pysäköidä lainkaan, eikä myöskään viikonloppuisin.
3. Väistämisvelvollisuus kohdattaessa
Väistämisvelvollisuusmerkillä osoitetaan, että vastakkaisesta suunnasta tulevalle ajoneuvolle ja raitiovaunulle on annettava mahdollisuus ensiksi sivuuttaa merkillä osoitettu tienkohta.
– Tässä merkissä autoilijaa voi mietityttää se, kumpi nuolista tarkoittaa velvollisuutta väistää. Tässä tapauksessa väistäjänä on punaisen nuolen suunnasta tuleva, Huhtala muistuttaa.
4. Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa
Tällä suhteellisen uudella merkillä merkitään ne tien ylittävät pääreittien rakenteellisesti korotettujen pyöräteiden jatkeet, joissa autoilijan on väistettävä pyöräilijää. Merkin näkevän autoilijan on siis väistettävä pyörätielle tulevaa pyöräilijää.
– Tässä merkissä hämmennystä voi aiheuttaa myös se, että se muistuttaa muodoltaan ja väreiltään tuttua suojatien merkkiä. Lisäksi se voidaan asentaa liikennevalojen yhteyteen, joissa pyörätien rakenteellista korotusta ei ole, Huhtala kertoo.
Merkki on tuottanut päänvaivaa myös merkkien asentajille.
Vuoden 2022 alussa kävi ilmi, että Turussa merkkejä oli laitettu paikoilleen väärällä tavalla, ja kaupunki joutui korjaamaan asennukset.
Liikennemerkin kuuluu olla kaksipuolinen, sillä esimerkiksi katuvalopylvääseen kiinnitetyn merkin tulee näkyä molemmista suunnista lähestyville autoilijoille.
5. Nastarenkaiden kielto
Nastarenkaiden käyttämisen kieltävä merkki on yksi uusimmista liikennemerkeistä.
Helsingin kaupunki on jo tarttunut mahdollisuuteen kieltää nastarenkailla ajo tietyissä paikoissa. Lönnrotinkatu on ensimmäinen katu, jonka läpiajo nastarenkailla on kielletty kolmeksi vuodeksi.
– Poliisi on jo antanut ensimmäisiä sakkoja, joten kyllä tämänkin merkin noudattamista valvotaan, Huhtala kertoo.
200
Suomessa on yli 200 erilaista liikennemerkkiä.