Kuusijärvellä on aurinkoisena ulkoilupäivänä huutava pula parkkipaikoista. Huutaa tekee mieli myös ratin takana. Parkkipaikalle jäädään unelmoimaan, vaikka ruudulle olisi monta ottajaa.
Hiihtäjä on pakannut suksensa autoon ja tekee lähtöä. Hän istuu etupenkillä ja selaa kännykkäänsä. Auto ei liikahda. Vapautuvaa parkkipaikkaa jonotetaan jo kolmesta suunnasta, mutta hiihtäjä viettää autossa taukoaan.
Odotan parkkipaikan vapautumista vartin. Sitten luovutan ja siirryn toiseen riviin odottamaan perheauton lähtöä. Perheen lapset ovat istuimissa, pulkat kyydissä, mutta ei. Kuljettajan paikalle mennyt nainen kaivaa taskustaan kännykkänsä ja jää katselemaan sitä. Odotan ja oletan olevani ainoa odottamiseen kyllästynyt. En ole.
Kuusijärven naisten saunassa alkaa keskustelu parkkiongelmasta ja siitä, etteivät autot poistu ruuhka-aikaan ruudusta ripeästi. Yksi keskustelijoista kertoo todistaneensa samana aurinkoisena ulkoilupäivänä tilannetta, jossa alueelta lähtöä tekevät kuskit jäivät keskustelemaan autojensa oville.
Kuskien keskustelu jatkui, vaikka takana oli pitkä rivi autoja odottamassa kahden paikan vapautumista. Kun autot lopulta kaarsivat pois pysäköintiruuduistaan, toiseen ruutuun ajanut muisti lähtevää kuskia käsimerkillä.
Saunassa keskustelevat myöntävät, että kuskilla voi toki olla tärkeääkin tekemistä ennen auton käynnistämistä. Kännykästä on ehkä katsottava ajo-ohjeita tai vastattava lapsen lähettämään viestiin. Useimmiten kyse on kuitenkin siitä, ettei autossaan parkkiruuhkan aikaan unelmoiva huomaa ajatella muita.
Parkkiongelma ei ole iso ongelma, mutta jokaisella ruuhkaisen alueen käyttäjällä on vastuunsa siitä, ettei parkkeeraaminen pilaa mukavaa ulkoilupäivää. Sujuvuutta edistää se, että pois lähtiessä auto ajetaan ulos parkkiruudusta kupeksimatta. Sama pätee kaikkialla, missä parkkiruuduista on pulaa.