Vantaalainen nuori kummastelee sitä, miksi epäasiallinen kohtelu sallittiin jopa yhteisessä juhlassa.
Oppitunti on alkamassa vantaalaisessa yläkoulussa. Luokan oven tuntumassa poikajoukko huutelee kommentteja Ellan ulkonäöstä ja nauraa. Opettaja näkee ja kuulee tilanteen, mutta ei tee mitään.
– Ihan ekana sitä kokee häpeää, vaikka eihän minun pitäisi hävetä. Jostain syystä sitä silti nolostuu, Ella pohtii.
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan vantaalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista pojista joka kymmenes on kokenut seksuaalista ehdottelua, ahdistelua tai häirintää ja tytöistä jopa lähes joka toinen. Erityisesti häirintää kokeneiden tyttöjen määrä on kasvussa.
Kyse ei ollut Ellan kohdalla yksittäisestä tapahtumasta, vaan tilanteesta, jota hän oppi kouluvuosinaan pelkäämään. Vasta yläkoulun päättymisen jälkeen hän ymmärsi kokeneensa koulussa seksuaalista häirintää, johon olisi pitänyt puuttua.
– Ehkä sitä vähätteli itsekin. Yritti ajatella, ettei se nyt niin iso asia ole, jos joku oppilas lyö takapuolelle ja muut nauravat.
Vantaalainen Saana muistaa Ellan tavoin häirinnän aikaansaaman ahdistuksen.
– Minulle huudeltiin kommentteja ulkonäöstäni usein, kun kävelin koulun aulan poikki. Siitä tuli tosi epämukava tunne jo siksi, että paikalla oli muita opiskelijoita ja opettajia kuulemassa ja näkemässä.
Kaksikko tietää, ettei häirinnän ja ahdistelun uhrin pitäisi tuntea häpeää. Tunnetta on kuitenkin vaikea kesyttää.
Saana kertoo tilanteesta, jossa hän koki ahdistusta toisen oppilaan puolesta. Lumon lukiossa vietettiin viime vuonna abigaalaa, johon sisältyi palkitsemisia.
Saan kuulla vanhemmilta miehiltä kaikenlaista.
– Yhden kategorian nimi oli muistaakseni vuoden takakontti, vai oliko se vuoden perse. Palkinnon saanut tyttö joutui lavalle hakemaan palkintonsa. Käsittääkseni opettajat olivat hyväksyneet kategoriat, pitäneet niitä asiallisina.
Lumon lukion vs. rehtori Marko Nevalainen toteaa, että abigaalan palkintokategoriat käydään läpi ennen juhlaa ja epäasialliset poistetaan tai pyydetään muokkaamaan niin, että ne eivät ole epäasiallisia.
– Kun täysi-ikäiset nuoret äänestävät keskuudestaan näiden palkintojen saajista, on edellytetty sitä, että palkinnon saajilta on suostumus. Vaikkapa vuoden haba -kategoria voi joillekin opiskelijoille olla ok ja toisille ei, Nevalainen toteaa.
Hän lisää, ettei viime vuoden abigaalasta ole tullut palautetta.
– Lumon lukiossa on käyty keskustelua siitä, että abigaalan ohjelmanumeroita tullaan arvioimaan yhdessä nuorten kanssa suhteessa turvallisemman tilan periaatteisiin, joita kaikissa Vantaan lukioissa noudatetaan.
Ella toteaa, että koulussa kokemansa häirinnän lisäksi hän on vapaa-ajalla kokenut häirintää "varmaan kymmenkertaisesti enemmän".
– Myös töissä saan kuulla vanhemmilta miehiltä kaikenlaista, asiakaspalvelutyötä tekevä Ella kuvaa.
Kouluterveyskyselyssä Vantaan luvut poikkeavat koko maan luvuista erityisesti tarkasteltaessa 8.- ja 9.-luokkalaisten tyttöjen julkisissa tiloissa kokemaa seksuaalista häirintää. Vantaalaistytöistä häirintää on kauppakeskuksissa ja muissa julkisissa tiloissa kokenut noin 29 prosenttia, kun koko maan luku on noin 21 prosenttia.
Valtaisa ilmiö on myös lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa kokema häirintä.
Ella ja Saana eivät esiinny jutussa omilla nimillään aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Ella ei halua nimetä kouluja, joista hänellä on kokemusta.
Omiin kokemuksiinsa peilaten Ella toivoo, että opettajia koulutettaisiin tunnistamaan ja tunnustamaan seksuaalinen häirintä sekä puuttumaan siihen. Hänen mielestään lapsille voisi puhua jo päiväkodissa oman kehon rajoista ja siitä, mitä toinen ei saa tehdä ilman lupaa.
Seksuaalikasvattaja, kätilö Laura Ala-Fossi piti ennen korona-aikaa Jotain rajaa -tunteja yhtenäiskoulussa Vantaalla.
Ala-Fossi tietää, että lapsille järjestetty seksuaalikasvatus saattaa herättää vanhemmissa vahvojakin tunteita, jopa pelkoa. Vanhemmat saattavat luulla, että lapsille halutaan opettaa seksitaitoja.
– En koskaan mene kouluihin tai päiväkoteihin puhumaan lapsille, miten seksissä toimitaan. Seksuaalikasvatuksessa puhutaan omista rajoista ja ystävyystaidoista. Opitaan kunnioittamaan omaa kehoa ja muiden kehoja.
Ala-Fossin mukaan jo päiväkouluikäiset ovat epävarmoja siitä, onko heidän kehonsa hyvä ja kelpaavatko he sellaisina kuin ovat.
Seksuaalisesta häirinnästä keskusteltiin myös Vantaan kaupunginvaltuustossa helmikuussa. Keskusteluun innoitti Sirpa Kauppisen (vihr.) ja 15 muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite, joka vaati Vantaan koulutoimea selvittämään mahdollisuuksia seksuaalikasvatukselle häirinnän vähentämiseksi.