Lukiolainen Saana Viitanen tiputtaa varjovaalien äänestyslipukkeen laatikkoon. Vaskivuoren lukiossa varjovaalit järjestettiin viime viikolla.
– Ehdottomasti olisin äänestänyt eduskuntavaaleissa, jos olisin voinut. Olen erittäin harmissani, että en saa vielä äänestää, Viitanen kertoo.
Viitanen täyttää 18 vuotta heinäkuussa.
– Mulle äänestäminen olisi ollut tärkeää ennen kaikkea demokratian toteutumisen kannalta. Äänestämällä pääsen kaikkein suorimmin vaikuttamaan asioihin, Viitanen sanoo.
Viitasella olisi ollut ehdokaskin tiedossa. Viitanen olisi valinnut ehdokkaan, joka kannattaa muun muassa tasa-arvoa ja vihreitä arvoja. Hän haaveilee pääsevänsä lukion jälkeen opiskelemaan yliopistoon, jonka vuoksi myös ehdokkaiden koulutukseen liittyvät mielipiteet vaikuttavat.
– Olen tehnyt vaalikoneita ala-asteelta asti. Seuraan somessa nuoria poliitikkoja ja nuorten puolueita.
Viitanen toivoo, että jo täysi-ikäiseksi tulleet nuoret ymmärtäisivät äänestämisen tärkeyden. Hän kokee, että eduskunnan pitää näyttää siltä, miltä kansa näyttää.
– Äänioikeus on etuoikeus. On todella tärkeää, että saadaan nuorille tärkeitä asioita ajavia ihmisiä eduskuntaan. Me ollaan ne, jotka tulevaisuudessa eletään päätösten kanssa, Viitanen painottaa.
– Äänestämällä voi oikeasti vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia tekoja ja toimia vaikka ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tulevaisuudessa tehdään, hän jatkaa.
Jos olisin syntynyt ajallaan, olisin voinut äänestää.
Tikkurilan lukiota käyvällä Veeti Vatkalla oikeus äänestää jää kiinni seitsemästä päivästä. Hän täyttää 18 vuotta 9. huhtikuuta.
– Harmittaa todella paljon. Yhteiskunnalliset ongelmat kiinnostavat minua, Vatka kertoo.
– Tilanne harmittaa varsinkin siksi, kun synnyin kaksi viikkoa etuajassa. Jos olisin syntynyt ajallaan, olisin voinut äänestää, hän jatkaa.
Lue myös tarinajuttumme: Millä nuoret saadaan äänestämään kevään eduskuntavaaleissa?
Vatka pitää äänestämistä ehdottomana edellytyksenä sille, että saamme elää demokraattisessa yhteiskunnassa. Myös hän toivoo, että nuoret ymmärtävät vaalien arvon ja jaksavat mennä äänestyskoppiin.
– Jos nuoret jäävät puuttumaan äänestäjistä, ei tuloksena ole demokraattinen yhteiskunta, hän toteaa.
Myös Vatka on tehnyt vaalikoneita, vaikka äänestämiseen oikeuttavaa kirjettä ei vielä kevään eduskuntavaaleihin saapunut. Yhteiskunnallista päätöksentekoa hän on seurannut mielenkiinnolla yläkoulusta lähtien.
– Viisi eri vaalikonetta olen tehnyt. Tarkkaa ehdokasta minulla ei ole, mutta on selkeä ajatus, minkä mukaan olisin ehdokkaani valinnut, hän sanoo.
Eduskuntavaaleissa äänestysoikeus on Suomen kansalaisilla, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Vatka pohtii, olisiko tässä jouston varaa.
– Mielestäni nuorilla, jotka täyttävät 18 vuotta seitsemän päivän sisällä vaaleista, voisi olla oikeus äänestää, Vatka sanoo.
Myös Viitanen kertoo ystävien kanssa pohtineen äänestämiseen oikeuttavaa ikärajaa.
– Mä olen tosi kiinnostunut, perehtynyt ja valmis äänestämään. Mutta tiedän, että kaikki eivät ole samalla tavalla kiinnostuneita. On vaikeaa, mihin raja vedetään, Viitanen toteaa.
Varjovaalien lisäksi vantaalaisissa oppilaitoksissa on kannustettu niitä nuoria äänestämään, jotka siihen ovat jo oikeutettuja.
– Koulun somekanavilla, kuten Tiktokissa ja Instagramissa, olemme tuoneet esille vaalien teemoja ja ehdokkaita. Myös Wilman kautta olemme kannustaneet äänestämään, Vaskivuoren lukion opiskelijakunnan hallituksessa toimiva Viitanen sanoo.
Vaskivuoren lukiossa järjestetään kaikille avoin vaalipaneeli keskiviikkona 23. maaliskuuta kello 15–16.
Lue lisää: