Ympäri vuoden frisbeegolfia harrastava pari uhmaa märkää talvikeliä Malminiityn radalla.
Mies ja nainen tarpovat märässä lumessa kohti frisbeegolfkoria Malminiityn frisbeegolfpuistossa Simonkylässä. Tuuli Lehto, 26, on juuri heittänyt kiekon komeassa kaaressa suoraan kuraojaan. Se on ongittava vedestä ylös teleskooppivarrella.
– Just se kiekko, jolla tuli viime vuonna holari Espoossa, Lehto päivittelee.
Hän sai siis hole in onen eli heitti kiekon väylän aloituspaikalta suoraan maalikoriin.
Moni mieltää frisbeegolfin eli friban kesälajiksi, mutta Lehto ja Juha Martikainen, 37, eivät malta pitää taukoa harrastuksesta talvellakaan.
Frisbeegolf on hakunilalaisen parin yhteinen rakkauden kohde myös talvisaikaan.
– Talvella saa rauhassa heittää. Kesällä radoilla on usein ruuhkaa, Martikainen kertoo.
Nyt radalla on pariskunnan lisäksi pari muuta heittäjää. Aurinko paistaa eikä tarvitse palella, mutta lumessa joutuu todellakin rämpimään.
– Kieltämättä on tavallista haasteellisempi sää. Mutta ei kelillä ole meille väliä, Martikainen tuumaa.
– Jos talvella heittää, tämä on varusteurheilua. Pitää olla hyvät, lämpimät vaatteet ja jalassa pitkävartiset, vedenpitävät kengät. Vaatteiden tulee olla liikkuvat, jotta ne eivät hidasta heittämistä. Jos haluaa hifistellä, voi käyttää nastakenkiä, Martikainen kertoo.
Vantaalla on muutama frisbeegolfrata, joista Malminiitty on pariskunnalle lähin ”kotirata”. Sen väylät ovat 45–86 metriä pitkiä. Rata sopii heistä kaikenikäisille ja -tasoisille harrastajille.
– Viikoittain käydään täällä. Malminiitty on Vantaan paras talvirata. Väyliä on yhdeksän, ja ne ovat sopivan pituisia. Niillä on helppo heittää, Martikainen kertoo.
Pari harjoittelee talvella myös Lehtikuusen koulussa, mutta sisätiloissa ei voi treenata pitempiä heittoja, vaan lähinnä puttausta.
Välillä he heittelevät myös Helsingin puolella, Siltamäen radalla, jolla on valaistus, toisin kuin Malminiityllä.
Jos talvella heittää, tämä on varusteurheilua.
Pariskunta on harrastanut lajia Malminiityn radalla myös pimeimpinä talviaikoina, ja silloin on pitänyt käyttää taskulamppuja apuna.
Martikaisen ja Lehdon viskaamat kiekot putoilevat useimmiten nätisti hyviin jatkoheittopaikkoihin. Näkee, etteivät he ole mitään keltanokkia.
Martikaisen paras tulos Malminiityllä on seitsemän heittoa alle ihannetuloksen, Lehdon viisi alle.
Martikainen aloitti frisbeegolfharrastuksen vuonna 2017, Lehto 2020.
– Viime vuonna minulle kertyi 300 kierrosta eri radoilla, Martikainen virnistää.
Paria kiehtoo frisbeegolfissa erityisesti se, että lajissa pystyy alati kehittymään. Molemmat haluaisivat parantaa pitkiä heittojaan. Martikaisen ennätys tasaisessa maastossa on noin 120 metriä ja Lehdon 80 metriä, mutta pitemmälle olisi hyvä päästä.
Lehto työskentelee yrittäjänä ja Martikainen logistiikka-alalla, ja aikaa löytyy ajoittain treenaamiseen myös päiväsaikaan.
– Aloittelen päivän usein aamutreenillä fribaradalla, Lehto kertoo.
Radan kiertäminen talvisaikaan on vähän hitaampaa kuin muulloin, siihen menee Martikaisen arvion mukaan 30–40 minuuttia.
Kuntoilun näkökulmasta frisbeegolf on vaativampaa talvella kuin kesällä, sillä kävely radalla on vaivalloisempaa. Muutenkin laji on talvella erilaista, sillä heittoihin ei saa silloin niin paljon pituutta. Jalkavoimaa ei voi hyödyntää samalla lailla kuin kesällä jään ja lumen takia.
Kohta on alkamassa kesäkausi, jolloin radoille ilmestyy sankoin joukoin heittäjiä.
– Vähänkin kun vihreätä näkyy, fribaajat heräävät talviuniltaan, Martikainen sanailee.
Talviheittelyssä on se hyvä puoli, että tuntuma pysyy hyvänä eikä sitä tarvitse erikseen hakea kesäkauden alussa.
– Meillä on ollut talvella vain viikon treenitauko, Lehto kertoo.
Pakollinen parin viikon tauko tullee pian, kun lumet sulavat ja rata on yhtä lammikkoa.
Sekä Lehto että Martikainen kuuluvat APY ry:hyn, joka on vantaalainen frisbeegolfseura. Seurassa on nelisenkymmentä, 10–55-vuotiasta jäsentä.
Pariskunta toivoisi seuraan lisää porukkaa, etenkin naisia. Jäsenistö on miesvoittoinen, sillä naisia on vain kolme.
– Ehkä naiset eivät ole vielä jääneet koukkuun lajiin, sillä se vaatii paljon kärsivällisyyttä alkuun opetella sekä vie aikaa. Haluan innostaa naisia mukaan harrastamaan, Lehto kertoo.
Pariskunta käy ajoittain myös muilla paikkakunnilla tutustumassa uusiin ratoihin muiden seuran jäsenten kanssa. Frisbeegolfissa onkin myös matkailullinen näkökulma.
Frisbeegolfin peluu on heistä mukava sosiaalinen tapahtuma.
– Tämä on tosi kivaa toimintaa porukalla, Lehto hehkuttaa.
Lue lisää: Vantaan rajan tuntumaan suunniteltu harrastusrata herättää raivoa – ”Uskomattoman hullu suunnitelma”
Lue lisää: Frisbeegolfia Myyrmäessä joulukuun lopussa