Veromieheen suunnitellussa kerrostalossa on vain yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.
Onko tämä valmistuessaan Vantaan pienin kolmio? Veromiehen Pyhtäänkorventiellä on varattavissa kerrostaloasuntoja, jossa kolme huonetta, keittiötila ja sauna on mahdutettu 47 neliömetriin.
– Kyllä se alkaa olla pienimpiä kolmioita, naurahtaa Vantaan asumisasioiden päällikkö Elisa Ranta.
– En muista, että olisi vielä pienempiä.
Ranta sanoo, että kyseessä alkaa olla ”äärimmäistä neliöiden tiivistämistä”.
– Napakkaa on. Poikkeuksellisen napakkaa.
Vuoden 2022 tilaston mukaan Vantaalla myönnettyjen rakennuslupien kolmioissa keskipinta-ala oli 58 neliömetriä.
Ranta tutkii Veromiehen rakennettavan Asunto Oy Vantaan Nosteen minikolmion pohjapiirrosta ja toteaa, että toisessa makuuhuoneissa on tilaa parisängylle ja toisessa yhden hengen sängyn lisäksi työpöydälle.
– Makuuhuoneiden minimikriteeri on seitsemän neliötä.
Napakkaa on.
Molemmissa makuuhuoneissa on myös vaatekaapit. Ranta pohtii, että onkohan asuntoja varten muuta säilytystilaa.
– En tuomitse täysin, sillä joillekin tällainen asunto voi sopia, Ranta muotoilee.
Esimerkiksi pariskunnalle pieni kolmio voi olla juuri sopiva tai pienen lapsen vanhemmille.
– Miksipä ei.
Pyhtäänkorventien omistusasunnot rakentaa T2H, ja niiden on tarkoitus valmistua ensi vuoden loppuun mennessä. Yhtiössä on vain yksiöitä, kaksiota ja kolmioita. 47 neliömetrin kolmion lisäksi rakennetaan myös 48,5 neliön saunallisia kolmioita. Yksiöt ovat kooltaan 23,5 neliötä ja kaksiot 31 neliötä. Niissä ei ole saunaa.
T2H:n hankekehittäjä Juhani Rantala kertoo sähköpostitse, että Nosteen asunnoissa on isot ikkunat ja parvekkeet sekä tavallista korkeammat huoneet. Manttaalitielle päin suuntautuvien asuntojen parvekesisäänkäynneissä tavoitellaan townhouse -tyylistä tunnelmaa.
Liikesalaisuuksiin vedoten Rantala ei vastaa esimerkiksi kysymykseen siitä, uskovatko he tehoneliökolmioille riittävän ostajia.
Vantaalla on jo vuosia ollut näkyvissä suuntaus, jossa asuntojen keskipinta-alat ovat pienentyneet. Siksi kaupunkiympäristön toimialan virkamiesjohto esitti kuntapäättäjille viime vuonna, että maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa olisi säännelty asuntojen keskipinta-alaa, mutta poliitikkojen enemmistö ei sitä hyväksynyt.
Uusien kerrostalojen huoneistojakaumaa on vuodesta 2018 lähtien ohjailtu niin, että enintään 30 prosenttia asunnoista saa olla yksiöitä ja vähintään 30 prosenttia pitää olla kolmioita tai sitä suurempia asuntoja. Sillä piti suitsia sitä, ettei rakennettaisi vain sijoittajien haluamia yksiöitä.
Nyt kun asuntolainojen korot ovat nousseet ja rakentamistahti hidastunut, sijoittajia ei liiku markkinoilla entiseen malliin. Elisa Ranta arvelee, että nyt asuntoja ostavat ne, jotka tarvitsevat itselleen kodin.
Tutkimus: Yksiö- ja kaksiokeskittymien ongelmat odotettua pienempiä