Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolelle kaavaillaan runsaasti asumista ja työpaikkoja.
Miten säilytetään asukkaiden arvostamaa lähiluontoa ja -metsää, kun koko ajan tarvitaan uusia asuntoja ja työpaikkoja? Kaupunkiympäristön toimialan henkilökunta ratkoo kimuranttia kysymystä päivittäin eri puolilla Vantaata.
– Se on tasapainoilua, luonnehtii Aviapoliksen aluearkkitehti Johanna Rajala.
Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine vakuuttaa blogikirjoituksessaan, että ”haluamme säästää ja suojella mahdollisimman paljon sitä, mikä nyt on vihreää.” Rajala muistuttaa myös, että kaupunkisuunnittelussa noudatetaan kuntapäättäjien päätöksiä niin yleiskaavoissa kuin asemakaavoissa.
Aviapoliksen suuralueella merkittävimmät tulevaisuuden kasvusuunnitelmat keskittyvät Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolelle. Yleiskaavan rakentamisalueet sijaitsevat pääosin laajoilla logistiikka-alueilla ja osin nykyisten metsien alueella, Rajala tarkentaa. Alueelle voi aikanaan muuttaa jopa 25 000 uutta asukasta. Työpaikkoja voi tulla kymmeniä tuhansia.
Suunnittelualue sijaitsee Veromiehen ja Pakkalan kaupunginosissa. Alue rajautuu etelässä Väinö Tannerin tiehen, lännessä Tuulensuunpuistoon ja Osumapuistoon sekä pohjoisessa lentokentän alueeseen ja idässä Tuusulanväylään. Sen sijaan Aviapoliksen suuralueeseen kuuluvat Viinikkala, Ylästö ja Tammisto eivät ole mukana suunnittelualueessa ja Pakkalastakin vain pohjoisosa ja kauppakeskus Jumbon kohta.
Tammikuussa kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Aviapoliksen lentokenttäkaupungiksi nimetyn alueen suunnitteluperiaatteet niin, että ne voitiin asettaa nähtäville. Päätös ei ollut yksimielinen. Kaksi perussuomalaisten jäsentä olisi halunnut palauttaa esitykseen. Palautusesityksen tehnyt Suvi Karhu perusteli sitä muun muassa sillä, että ”luonnontilaiset metsät ollaan alustavissa suunnitelmissa hävittämässä noin 90-prosenttisesti”.
Pitääkö Karhun väite paikkansa Johanna Rajala?
– Jos näyttää siltä, että 90 prosenttia metsistä olisi häviämässä, sille on tehtävä jotakin. Mutta ensin on saatava faktaa alle.
Nyt on menossa suunnitteluvaihe, jossa tutkitaan alueen nykyisille ja tuleville asukkaille riittävä viheralueiden ja muun kaupunkivihreän määrä.
– Pelkästään metsä kahden kilometrin etäisyydellä ei riitä, vaan aluetta kehitetään kaupunkivihreän periaattein. Lentokenttäkaupungin asukkaille halutaan saada lähivihreää, Rajala jatkaa.
Asemakaava-arkkitehti Jonna Juusola kertoo, että kaupunkivihreä tarkoittaa muun muassa runsasta katupuustoa, luonnonmukaista hulevesien hallintaa, toiminnallisia puistoja ja taskupuistoja kukkivine puineen sekä pensaineen. Lisäksi suunnitellaan viherverkostoja, jotka muodostuvat metsäisenä kehitettävistä viheralueista, puistoista, viherreiteistä ja vehreistä kävelyreiteistä.
– Pois ankeudesta ja harmaudesta, Juusola kiteyttää ja viittaa Veromiehen ja Pohjois-Pakkalan nykyisiin, logistiikkaan keskittyneisiin alueisiin.