Psykologitilanne Vantaan kouluissa ei ole helpottanut kuluneen lukuvuoden aikana. Vantaalaisista kouluista puuttuu edelleen noin puolet koulupsykologeista.
Vantaan Sanomat kirjoitti syyskuussa, että Vantaalla on huutava pula koulupsykologeista.
Lue lisää: Kouluista puuttuu jopa puolet psykologeista – Psykologiliitto: Vantaan tilanne poikkeuksellisen paha
Syyskuussa noin puolet koulupsykologin paikoista oli täyttämättä. Tilanne tarkoitti, että perusopetuksessa työskentelevällä 14 koulupsykologilla on vastuullaan keskimäärin 1 700 oppilasta. Joillain työntekijöillä oppilasmäärä on jopa yli 2 000.
Tällä hetkellä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on avoinna 18 koulupsykologin paikkaa. Kaikkiaan paikkoja on 45.
– Psykologien määrän suhteen ollaan samassa tilanteessa kuin syksyllä, mutta psykologien työnkuvaan on tehty muutoksia, kertoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen esi- ja perusopetuksen tehtäväaluepäällikkö Riina Hell.
Hellin mukaan töissä olevien koulupsykologien työtaakkaa on mietitty koulukohtaisesti. Tehtävänkuvia on muutettu siten, että osa psykologeista toimivat resurssipsykologeina eli auttavat siellä missä eniten apua tarvitaan.
Osa työskentelee konsultoivana psykologina kouluille, joilla ei ole omaa psykologia lainkaan. Lisäksi rahoilla, joilla olisi palkattu uusi koulupsykologeja, on palkattu kuraattoreja.
– Tiedostamme, että mikään toinen ammattiryhmä ei korvaa psykologeja, mutta näin olemme saaneet turvallisia aikuisia koulujen arkeen, Hell sanoo.
Elokuussa astuu voimaan laki, jonka mukaan yhdellä koulupsykologilla saa olla enintään 780 oppilasta. Vantaa-Keravalla, kuten monella muullakin hyvinvointialueella, ollaan vielä kaukana elokuun mitoitusmäärästä.
– Tätä ei ratkaista millään muulla tavalla kuin, että psykologeja löydetään enemmän. Jotta psykologeja saadaan peruspalveluihin, tulee työnkuva saada houkuttelevammaksi. Työolosuhteet tulee saada hyväksi ja palkkaus pitää olla linjassa muiden hyvinvointialueen kanssa. Yksityisten kanssa emme voida kilpailla palkkauksessa, Hell toteaa.
Oppilaiden kannalta nykyinen tilanne on kestämätön.
– Tilanne on todella huolestuttava. Kun työntekijäpulaan yhdistetään se valtava pahoinvointi, mitä lapset ja nuoret tällä hetkellä kokevat, ei yhtälö ole hyvä.
Hell kantaa huolta myös ammattilaisten jaksamisesta. Kuraattoreja ja terveydenhoitajia on Hellin mukaan saatu riittävästi kouluille, mutta psykologien vajaus kuormittaa heitä.
– Kun oleellista ammattiryhmää puuttuu, se näkyy koulun toiminnassa. Myös opetushenkilöstön puolella voi olla vajetta. Tämä vaatii venymistä ja priorisointia aikuisilta, joita kouluissa on. Lisäksi oppilashuollon painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä työssä, joka ei tällä hetkellä toteudu. Laiva täytyisikin saada nopeasti käännettyä, Hell sanoo.
– Emme missään tapauksessa suostu siihen, että tämän hetkinen tilanne on uusi normaali, hän jatkaa.