Työmarkkinoita pitää RKp:n Anna-Maja Henrikssonin mukaan uudistaa niin, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.
Puolueet ovat eduskuntavaalien alla käyneet melkeinpä huutokauppaa siitä, kuka leikkaa ja sopeuttaa eniten. Suomen ruotsalainen kansanpuolue lähtee puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan siitä, että tärkeintä on saada aikaan talouskasvua, jonka pitäisi nousta kahteen prosenttiin vuodessa.
– Talouskasvu kaiken a ja o, mutta talouskasvua ei synny leikkaamalla eikä verottamalla, Henriksson sanoo.
Velkaantuminen on kuitenkin saatava taitettua, ja sitä varten RKP on valmis tekemään kokonaisohjelman.
– Sopeuttamistoimia tarvitaan miljardiluokassa, mutta mielestäni ei ole tarpeen lyödä lukkoon sitä, että se on esimerkiksi juuri kuusi miljardia.
– Koulutuksesta emme missään tapauksessa halua leikata. Se tarkoittaa kaikkea koulutusta varhaiskasvatuksesta korkeakouluopintoihin.
Yksi ongelma on, että Suomessa ei ole tarpeeksi osaajia eikä lapsia synny tarpeeksi.
– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jotta yritykset ja julkinen sektori saavat tarvitsemaansa työvoimaa.
Työmarkkinoita pitää Henrikssonin mukaan uudistaa myös niin, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.
– Loukut pitää purkaa. Ei saa olla niin, että on kannattavampaa olla kotona.
Vaikka säästää pitää, kaksikielisyys on asia, josta RKP ei tingi. Suomen kaksikielisyyttä tulee puolueen mukaan vaalia, ja sen tulee toimia myös käytännössä. Tämä koskee muun muassa koulutusta, terveydenhuoltoa ja julkista hallintoa.
Ylen tutkimuksen mukaan Espoossa ja Helsingissä maahanmuuttajataustaisten S2-oppilaiden määrä ruotsinkielisissä kouluissa oli yhtä koulua lukuun ottamatta 0–5 prosenttia. Samalla alueella oli 22 suomenkielistä koulua, joissa S2-oppilaita oli yli 40 prosenttia.
Henrikssonin mukaan RKP:ssa on tehty töitä sen eteen, että maahanmuuttajia kotoutettaisiin ruotsinkielellä nykyistä enemmän.
– Maahanmuuttajista 5–10 prosenttia voitaisiin kotouttaa ruotsin kielellä. Se toisi lisää oppilaita ruotsinkielisiin kouluihin. Olen tämän osalta avoimin mielin ja toivon, että muut puolueet muuttavat linjaansa.
Oikeuslaitos on ollut kriisissä pitkään, koska päätöksiä joutuu pahimmillaan odottamaan vuosikausia.
– Olen tällä hallituskaudella tehnyt paljon töitä tilanteen parantamiseksi, Henriksson sanoo.
– Historiallinen ensimmäinen oikeudenhoidon selonteko jätettiin viime vuonna eduskunnalle. Siitä käy ilmi muun muassa se, että tuomioistuimia, syyttäjälaitosta ja muita hallinnonaloja koskeva rahoitusvaje on noin 90 miljoonaa euroa.
Tällä vaalikaudelle on panostettu oikeudenhoitoon ja nostettu pysyvää rahoitusta noin 80 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa sitä, että vuoteen 2030 mennessä oikeudenhoidon toimijoiden määrää voidaan kasvattaa 1 200 henkilöllä, mikäli seuraava hallitus lisää noin 90 miljoonaa euroa.
– Lisärahoituksella tavoitellaan sitä, että käsittelyaikoja pystytään lyhentämään.
Henriksson kertoo tarkistaneensa oikeusministeriöstä, että laajojen riita-asioiden käsittely kesti viime vuoden lopulla käräjäoikeudessa keskimäärin noin 10 kuukautta. Rikosasioiden käsittely kesti keskimäärin 5,1 kuukautta.
Eduskuntavaaleissa RKP tavoittelee ”todella hyvää vaalitulosta”.
– Tavoitteena on voittaa Uudellamaalla takaisin neljäs kansanedustajanpaikka, jonka menetimme viime vaaleissa. Haluamme kuulua vaalien voittajiin 5 prosentin kannatuksella ja 1–2 lisäkansanedustajalla.
– Tavoitteena on, että olemme mukana myös seuraavassa hallituksessa. Perussuomalaista politiikkaa emme kuitenkaan lähde tekemään, Henriksson linjaa.
Tässä juttusarjassa haastatellaan eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat.