Suomalaiset ovat lukukansaa, sanotaan. Kaikenlainen lukuharrastus ei kuitenkaan ole suotavaa – etenkään, jos sen kustannukset kaatuvat toisten maksettaviksi.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista varastetaan aikakauslehtiä säännönmukaisesti, ja vieläpä mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Helmet-kirjastoista katoaa kasseihin ja povitaskuihin satoja lehtiä joka vuosi.
Espoon kaupunginkirjastossa ongelma on tuttuakin tutumpi.
– Lehtien varastaminen on kausittaista ja sitä harrastetaan juuri tietyissä kirjastoissa. Esimerkiksi Lippulaivan kirjastosta ei lehtiä viedä käytännössä lainkaan, kun taas Entressen kirjastossa on ollut ajanjaksoja, jolloin niitä vietiin hyvin runsaasti, kertoo kirjastoneuvoja Meerit Heiskanen Espoon kaupunginkirjastosta.
Lehtiä lähtee luvattomasti hyvin eri tavoin. Vantaan kirjastoissa lehdistä on irrotettu sivuja tai kokonaisia liitteitä.
–Tietyistä lehdistä on leikattu sivuja mattoveitsellä. Ilmailualan lehdistä viilletään irti mielenkiintoisten lentokoneiden kuvia, kertoo Vantaan kaupunginkirjaston erikoiskirjastovirkailija Harri Hokkanen.
Espoossa on lehtien liitteenä olevien julisteiden varasteluun varauduttu jo ennakolta.
– Olemme irrottaneet julisteet itse ja laittaneet ne esille "ota ilmaiseksi tästä" -lapun kanssa. On parempi näin kuin että varkaat silpovat koko lehden pilalle, Heiskanen kertoo.
Eräissä Helmet-kirjastoissa on viety hyllyistä yhdellä kertaa jopa kassikaupalla lehtiä. Kaikki anastetut lehdet eivät ilmeisestikään tule varkaan omaan käyttöön.
– Takavuosina hyllystä hävisi Tiedonantaja-lehtiä ja joku oli tuupannut tilalle perussuomalaisten julkaisuja. Ilmeisesti silloin ei ole haluttu, että kommunistien lehti olisi kirjastossa luettavissa, Heiskanen muistelee.
Myös Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen tietää vastaavia tapauksia sattuvan ympäri Suomea.
– Kyllä tällaista tapahtuu, sillä jotkut asiakkaat haluavat piilottaa itselleen epämieluisaa aineistoa. Aineistoa on löydetty milloin sohvien alta tai kirjahyllyjen sokkeleista, Manninen kertoo.
– Se on kuitenkin selvää, että eivät asiakkaat voi ryhtyä kuratoimaan aineistoa, vaan kirjaston henkilökunta päättää mitä lehtiä on tarjolla.
Kun lehtiä kirjastoista viedään luvattomasti, kirjaston väki voi laittaa tiuhaan katoavan lehden uusimman numeron saataville vain henkilökunnan takaa. Jos tämäkään ei auta, voidaan lehden tilaaminen lopettaa.
– Ison Omenan kirjastossa jouduttiin tästä syystä aikoinaan keskeyttämään Cosmopolitanin tilaaminen. Myös Eevan numeroita on kadonnut, ja niiden uusin numero oli jonkin aikaa saatavilla vain kirjastovirkailijan kautta, kertoo Heiskanen.
Pasilan kirjasto on Helsingin pääkirjasto, jonne on keskitetty perinteisten lehtien lisäksi myös mittava erikoislehtien kokoelma. Ne ovat kuitenkin saaneet olla yllättävänkin rauhassa.
– On kyllä hyvin harvinaista, että meiltä katoaa lehtiä. Seiska ja Tekniikan Maailma on joskus laitettu erikoistarkkailuun, mutta lehtitilauksia emme ole joutuneet lopettamaan, kertoo Pasilan kirjaston johtaja Tiina Tarvonen.
Aikakauslehtien lisäksi myös sanomalehtiin kohdistuu varkauksia. Kallion kirjastosta on anastettu muun muassa Kainuun Sanomia, ja Tikkurilan kirjaston sanomalehdistä on leikelty irti artikkeleita.
– Usein on kyse siitä, että lukija haluaa sanomalehdestä talteen mielenkiintoisen lehtijutun tai sukulaisensa kuolinilmoituksen. Olisi paljon parempi, että saksimisen sijaan lehdestä otettaisiin valokopioita, Hokkanen muistuttaa.
Sanomalehtiä säilytetään kirjastoissa yleensä kuukauden verran, ja sen jälkeen ne laitetaan lehtikeräykseen.
– Monet tutkijat tai opiskelijat ovat halunneet poisheitettäviä lehtiä käyttöönsä, ja sehän toki on mahdollista, kunhan asiasta sovitaan. Näistä lehdistä he keräävät talteen esimerkiksi tutkimusaineistoa, Hokkanen kertoo.
Toisinaan lehtien katoamiset saavat varsin erikoisia piirteitä.
– Isossa Omenassa lehtiä alkoi kadota niin järjestelmällisesti, että asialla epäiltiin olevan suoranaisen kleptomaanin. Aika omituista oli se, että lehtiä vietiin aakkosjärjestyksessä, Animalia-lehdestä alkaen, kertoo Heiskanen.
Hänen mukaansa kleptomaniaan viittasi sekin, että lehtiä vietiin välillä aivan summittaisella ja epäjohdonmukaisella tavalla.
Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Juha Manninen on kaikesta huolimatta luottavainen siihen, että ehdoton valtaosa kirjastonkäyttäjistä suhtautuu luettavaan aineistoon asiallisesti.
– Kyllä suomalaiset edelleen käsittelevät kirjastojen lehtiä ja kirjoja kunnioittavasti. Varkauksia toki tapahtuu, mutta se on aivan prosentin murto-osan luokkaa, Manninen arvioi.
Mannisen mukaan varkauksia on myös vähentänyt se, että elektronisen lehtiaineiston suosio on muutamien viime vuosien aikana kasvanut huimasti. Nyt yhä useampi lehti on tarjolla kirjastoissa sähköisessä muodossa.
OIKAISU 27.3. kello 9.15: Korjattu tietoa siitä, millaisista lehdistä on leikattu irti aineistoa luvattomasti.