Vantaalaiset vanhemmat ovat huolissaan, koska lakisääteisiä tarkastuksia ei pystytä toteuttamaan.
Osa vantaalaislapsista uhkaa jäädä ilman koululääkärin tarkastuksia tänä lukuvuonna. Koululääkärintarkastukset ovat lakisääteisiä ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.
– Lähes koko Suomea koettelee koululääkäripula, emmekä valitettavasti ole Vantaa-Keravalla tältä säästyneet, toteaa hyvinvointialueen lapsiperheiden lääkäri- ja kuntoutuspalveluiden päällikkö Hanna Lehtinen.
Lehtinen korostaa kuitenkin, että lukuvuosi on edelleen käynnissä ja tavoitteena on, että kaikki lakisääteiset tarkastukset toteutetaan.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri Tom Sundellin mukaan 1. ja 8. luokkalaisten lääkärintarkastukset ovat edenneet lähestulkoon aikataulussa, mutta 5. luokkalaisten tarkastuksissa ollaan jäljessä Vantaan kouluissa.
Hakunilassa asuvan Nuppu Hepo-ojan 8. luokkalainen lapsi ei kuitenkaan ole saanut aikaa koululääkärille tänä lukuvuonna. Hepo-oja kertoo tiedustelleensa koululta aikaa lakisääteiseen lääkärintarkastukseen.
– Sanottiin, että aikaa ei ole tiedossa, koska lääkäreitä ei yksinkertaisesti ole, hän sanoo.
Hepo-oja on huolissaan tilanteesta.
– Tilanne on huolestuttava. Tämä lisää eriarvoisuutta. Minulla on mahdollisuus viedä lapsi itse lääkäriin, mutta kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole, Hepo-oja painottaa.
Hepo-oja pohtii, olisiko palveluseteli vaihtoehto asian ratkaisemiseksi, kuten Helsingissä on tehty. Vaikka äidillä ei ole suurta huolta omasta lapsesta, hän kokee, että ikään liittyy teemoja, joita olisi hyvä ennaltaehkäisevästi seurata.
Tämä lisää eriarvoisuutta.
– Näkökyky on yksi, joka mietityttää, kun nuoret ovat yhä enemmän ruudulla. Myös ryhtiä ja verenpainetta olisi mielestäni hyvä seurata varhaisessa vaiheessa. Lisäksi kasiluokkalaisella voi olla mielenpäällä monia asioita, joista olisi hyvä kysyä, Hepo-oja sanoo.
Koululääkäriaikaa eivät ole saaneet myöskään Ylästössä asuvan Piia Koivulan 5. luokkalaiset kaksoset.
– Soitin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle, josta kerrottiin, että lääkäreitä ei ole. Tarkastuksia ei kuulemma myöskään tulla tekemään jälkikäteen esimerkiksi kuudennella luokalla, Koivula sanoo.
Koivula on hyvin huolissaan tilanteesta. Koivulan toinen lapsi on käynyt kouluterveydenhoitajan tarkastuksessa, toinen vielä odottaa aikaa myös terveydenhoitajalle. Kouluterveydenhoitajan tarkastus on Koivulasta hyvä asia, mutta ei korvaa lääkäriä.
– Lääkäri osaa katsoa eri asioita. Viidesluokkalaisilla on juuri murrosikä alkamassa ja mielestäni olisi tärkeää ennaltaehkäisevästi katsoa, että kaikki on ikätasoisesti kunnossa. Lisäksi mielenterveysongelmat lisääntyvät jatkuvasti ja myös siksi lääkärintarkastukset olisivat tärkeitä, hän sanoo.
Myös Koivula kokee tämänhetkisen tilanteen eriarvoistavan lapsia.
– Tiedän kuntia, joissa pystytään tekemään lääkärintarkastukset aikataulussa. Myös kunnan sisällä kouluissa voi olla eroja. Lapset ovat eriarvoisessa asemassa, Koivula sanoo.
– Vaalien alla on väläytelty ehdotusta, että myös aikuisille tehtäisiin terveystarkastuksia, jotta valtio säästäisi kuluja. Ensin olisi kuitenkin tärkeää hoitaa, mitä on jo luvattu, hän jatkaa.
Sundellin mukaan koululääkärivakansseja on Vantaa-Keravalla riittävästi, mutta paikkoja ei saada täytettyä. Tällä hetkellä hyvinvointialueelta puuttuu noin viisi neuvola- ja koululääkäriä. Sundellin mukaan Keravalla lääkäriresurssi on ollut hieman parempi. Hän myös korostaa, että tilanne vaihtelee kouluittain.
– Lääkäritilanne on viimeisen kahden vuoden aikana heikentynyt. Meillä on paljon pitkäaikaisia lääkäreitä, jotka viihtyvät työssä hyvin. Uusissa rekrytoinneissa sen sijaan on vaikea saada tekijöitä, Sundell sanoo.
Kuinka paljon palkka vaikuttaa siihen, että uusi lääkäreitä ei saada rekrytoitua, Tom Sundell?
– En voi sanoa, että meillä lääkärin palkka olisi huono, mutta yksityiset toimijat houkuttelevat kovimmilla palkoilla.
Sundell huomauttaa, että koululääkäreiden työaikaa menee paljon muuhun kuin lakisääteisten lääkärintarkastusten tekemiseen. Koululääkäreitä työllistävät muun muassa tuen tarpeen arviointi ja jatkohoitoon ohjaaminen.
Koululääkäripulaa on Lehtisen mukaan koetettu ratkaista ostamalla lääkäripalveluita. Parhaillaan selvitetään, voisiko Helsingissä jo käyttöön otettua palvelusetelimallia hyödyntää myös Vantaa-Keravalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakkaalle annetaan palveluseteli, jolla oppilas voi käydä lääkärintarkastuksessa yksityisellä lääkäriasemalla.
Lehtisen mukaan kouluterveydenhoitajan käynnit on pystytty järjestämään suunnitellusti. Sundell puolestaan lupaa, että koululääkäri järjestyy aina, jos lapsesta nousee huoli.
Lue lisää:
Kouluista puuttuu jopa puolet psykologeista – Psykologiliitto: Vantaan tilanne poikkeuksellisen paha