Työperäinen maahanmuutto jakaa eduskuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä.
Nepalilaisen Priyanka Paudyalin, 27, työpäivä on päättynyt Viinikanmetsässä sijaitsevassa logistiikka-alan yrityksessä, ja hän kävelee bussipysäkille. Suomessa reilun vuoden asunut Paudyal työskentelee osa-aikaisena varastotyöntekijänä opintojen ohella. Hän opiskelee parhaillaan kansainvälistä liiketoimintaa ja myynnin johtamista Itä-Suomen yliopistossa. Opinnot ovat jatkoa Norjassa suoritetulle logistiikka-alan tutkinnolle.
– Vantaalla on paljon työmahdollisuuksia erityisesti logistiikka-alalla. Kaupungista on hyvät liikenneyhteydet, Helsingissä asuva Paudyal kertoo.
Paudyal työllistyi Baronan kautta, joka tekee muun muassa henkilöstövuokrausta.
– Työnhaku oli aluksi stressaava, koska en tiennyt mistä aloittaa. Baronassa minua autettiin löytämään työ, jossa otettiin huomioon englannin kielen taitoni. Työpaikkani on monikulttuurinen.
Paudyal kokee, että Suomessa työpaikan saaminen ulkomaalaisena voi olla haastavaa, mutta ei mahdotonta.
– Suomessa useimpiin avoimiin työpaikkoihin on paljon päteviä suomalaisia hakijoita. Lisäksi suomen kieli on edellytys moniin työpaikkoihin, erityisesti niihin, joihin liittyy työskentelyä ihmisten kanssa, hän tietää.
Työpaikan löytyminen oli Paudyalille elintärkeää.
– Suomessa on korkeat elinkustannukset ja lisäksi maksan lukukausimaksuja.
Paudyal toivoo, että voi asua Suomessa myös tulevaisuudessa.
Suomessa työntekijät yksinkertaisesti loppuvat kesken.
– Pidän suomalaisesta työympäristöstä ja itsenäisestä elämäntyylistä. Haluan menestyä omalla urallani. Haaveilen myös, että voin tulevaisuudessa ostaa talon Vantaan seudulta.
Palveluyhtiö Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaavan johtajan Elina Koskelan mukaan Suomessa ei tulla tulevaisuudessa pärjäämään ilman työperäistä maahanmuuttoa.
– Ulkomaalaiset työntekijät ovat supertärkeitä. Meillä Suomessa työntekijät yksinkertaisesti loppuvat kesken, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan tekijöitä tarvitaan monenlaisiin tehtäviin.
– Tarvitaan monenlaista osaamista. Ravintola-alan ja teollisuuden ammattiosaajien lisäksi tarvitaan muun muassa projektiasiantuntijoita, rakennusinsinöörejä, it-osaajia ja asiantuntijoita. Lisäksi pelkästään hoito- ja hoiva-alalta puuttuu tällä hetkellä 25 000 hoitajaa, Koskela kertoo.
Koskela tietää, että myös Suomessa jo asuvat maahanmuuttajataustaiset ihmiset tulee saada töihin.
– Teemme kovasti töitä myös tämän edistämiseksi, mutta tehtävää on vielä paljon.
Vantaan Sanomien vaalikoneessa moni Uudenmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaista kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Ehdokkaat ovat voineet vaalikoneessa vastata väittämään, että työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi ensi vaalikaudella.
Uudenmaan kokoomuksen, vihreiden sekä rkp:n ehdokkaista kaikki, jotka ovat vastanneet väittämään, kannattavat työperäistä maahanmuuttoa. Sdp:n ehdokkaista yli 90 prosenttia on samaa mieltä väittämän kanssa.
Vasemmistoliiton, keskustan ja liike nytin ehdokkaista yli 80 prosenttia niin ikään kannattaa työperäistä maahanmuuttoa.
Kristillisdemokraattien ehdokkaiden vastauksissa on puolueen sisällä hajontaa. Noin 60 prosenttia vastanneista kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, kun noin 40 prosenttia vastustaa.
Vahvasti eri mieltä työperäisen maahanmuuton lisäämisestä on perussuomalaiset, joiden Uudenmaan ehdokkaista 83 prosenttia on vastannut olevansa eri mieltä vaalikoneväittämän kanssa.
Lue lisää: