Ratikka ei puraise palveluja, koska rakentaminen katetaan velkarahalla, Vantaan ratikan hankejohtaja totesi infotilaisuudessa torstaina.
Metron rakentamisen aikaan Helsingissä asunut Pirjo Vilpas lausuu muistutuksen Vantaan ratikan vastustajille.
– Kyllä Helsingin metronkin hinta huimasi silloin, kun sitä rakennettiin. Nyt kukaan ei enää puhu hinnasta, sillä metro on niin hyvä, Vilpas sanoo.
Martti Vilpas nyökkäilee vieressä ja jatkaa:
– Me asumme Rajakylässä eli alueella, jolle Vantaan ratikka olisi hyvä asia. Pääsisimme sieltä ratikalla Tikkurilaan ja lentoasemalle.
Vilppaat osallistuivat Vantaan kaupungin järjestämään ratikkainfoon torstaina 13. huhtikuuta.
Vilppaat ovat tietoisia siitä, että ratikan rakentamisen kustannukset ovat kasvaneet. Rakentamisen kokonaiskustannukset ovat nousseet 213 miljoonaa suuremmiksi kuin mitä ne olivat esisuunnitelman laatimisen aikaan vuonna 2019. Rakentamiskustannuksiksi on nyt arvioitu 606 miljoonaa euroa, josta Vantaan osuus olisi 414 miljoonaa euroa.
– Hinta on kova, mutta ratikka on huippujuttu, Pirjo Vilpas jatkaa.
Ratikka-asiaa kaupungintalolle oli tullut kuulemaan myös Jokiniemessä asuva Tuula Jokelainen.
– Minulla ei ole autoa ja olen liian vanha pyöräilemään, joten kuljen vain kävellen tai joukkoliikenteellä. Siksi ratikka kiinnostaa.
Jokelainen seuraa myös ratikan kustannusten kehittymistä. Hän ei olisi pettynyt, vaikka ratikkahanke kaatuisi.
– Ehkä sitten verorahat riittäisivät paremmin muuhun.
Jokelaisen innostamana ratikkainfoon tullutta hakunilalaista Elsa Berglundia hankkeen kaatuminen sen sijaan harmittaisi.
– Odotan ratikkaa hartaasti. Hakunilasta on huonot liikenneyhteydet.
Tuorein ratikkaselvitys on julkaistu – Hankejohtaja pohtii, missä kaupunkikuva muuttuisi eniten
Verorahojen kohdentamisen ottivat ratikkainfoillan aikana Jokelaisen lisäksi puheeksi myös muut. Kun keskustelussa mainittiin palvelut, Vantaan ratikan hankejohtaja Tiina Hulkko totesi, ettei ratikkaa makseta palveluiden alasajolla.
– Rakentamiskustannukset on tarkoitus kattaa lainalla, Hulkko sanoi.
Toteamus kirvoitti yleisöstä kipakoita vastakommentteja. Eikö lainamäärään kasvua pitäisi pyrkiä hillitsemään?
Berglund pohtii ratikan rakentamisen olevan tärkeää tasapuolisuuden vuoksi. Palveluiden äärelle on päästävä myös itäiseltä Vantaalta sujuvasti.
– Länsi-Vantaalla on paremmat palvelut kuin meillä Hakunilassa. Meillä on vain kaljapubeja ja pizzerioita.
Länsi-Vantaan mainitsevat myös Pirjo ja Martti Vilpas. He sanovat ymmärtävänsä niitä länsivantaalaisia, joiden mielestä ratikan rakentaminen on turhaa ja rahan tuhlaamista.
– He joutuvat verojen kautta maksamaan osansa ratikasta, vaikka eivät sitä käytä, Martti Vilpas lausuu.
Hiekkaharjulaiset Eeva Björklund ja M-L Koskenranta pohtivat ratikkainfossa, mitä tapahtuu Tikkurilassa, jos ratikka päätetään rakentaa.
– Haittaako ratikka muuta liikennettä? Kielletäänkö autoilu kokonaan Tikkurilassa? Onko pysäköiminen yhä vaikeampaa? Koskenranta kysyy.
Vantaan ratikan suunnittelupäällikkö Sauli Hakkarainen vastaa, että ratikan valmistuttua se ei juurikaan haittaisi muuta liikennettä Tikkurilassa.
Haittaa liikenteeseen toisi ratikan rakentamisvaihe, joka Hakkaraisen mukaan kestäisi Tikkurilassa noin 5–6 vuotta.
– Esimerkiksi Tikkurilan tunnelia rakennetaan useissa eri lohkoissa, jotta useampaa kohtaa voidaan tehdä valmiiksi samanaikaisesti.
Hakkaraisen mukaan Tikkurilan Ratakujan tunnelin rakentaminen kestäisi ennallistamistoimineen noin kaksi vuotta. Haastavin osuus tunnelissa olisi pääradan alitus.
Eeva Björklund toivoo, että ratikan pysäkkien sijoittaminen tehdään harkiten. Pysäkkejä ei hänen mielestään saa sijoittaa niin, että palveluihin joutuu kulkemaan pysäkiltä ylämäkeen.
– Tuleehan Bio Grandin luokse pysäkki? Siinä on elokuvateatteri ja Teatteri Vantaa. Se olisi huonojalkaisille tärkeä.
Björklund ja Koskenranta ovat kahden vaiheilla, onko Vantaan ratikasta enemmän hyötyä vai haittaa. He asuvat juna-aseman vieressä, joten esimerkiksi lentoasemalle on jo nykyisin kätevä yhteys. He matkaavat säännöllisesti Helsinkiin mutta sinnekin he pääsevät sujuvasti junalla.
Uusi ennuste: Vantaan ratikan matkustajamäärä romahti – "Tämä tuli yllätyksenä"
Hakunilan asiaa kaupunginvaltuustossakin pitkään ajanut vasemmistoliiton entinen kaupunginvaltuutettu Kati Tyystjärvi kysyi infoillassa, minkälaiset mahdollisuudet Vantaan tasapuoliselle kehittämiselle on silloin, jos ratikkaa ei rakenneta.
Hankejohtaja Hulkko vastasi, että kyllähän Hakunilaa ja Länsimäkeen jotain uutta tulisi ilman ratikkaakin. Hän lisäsi Vantaan keskustojen kehittämisen kuitenkin etenevän riippumatta siitä, tuleeko ratikkaa vai ei.
– Yleiskaavaa voi toteuttaa hyvin myös ilman ratikkaa.
Hulkko totesi ratikan auttavan erityisesti alueita, joille ei löydy kiinteistökehittäjiä, vaikka kaupunki kaavoittaisi maata uudisrakentamiselle.
Infossa puhuttiin kaupungistumisen lisäksi myös ratikan ympäristövaikutuksista. Kaupunginvaltuutettu Juha Järä (ps.) kysyi, kuinka monta puuta ratikkareitin varrelta kaadetaan.
– Noin 5 000 puuta, Hulkko vastasi.
Seuraavaksi ratikan hankesuunnitelmaa käsittelee kaupunkitilalautakunta keskiviikkona 19. huhtikuuta.
Vantaan kaupunginvaltuusto tekee päätöksen Vantaan ratikan rakentamisesta todennäköisesti kesäkuussa.
Jos ratikan rakentaminen hyväksytään, työt voidaan aloittaa vuonna 2024.
Vantaan ratikan reitin pituus olisi noin 19 kilometriä. Reitti kulkisi Mellunmäen metroasemalta Länsimäen ja Hakunilan kautta Tikkurilaan ja sieltä Jumbon kautta lentoasemalle.