Kalojen luut ja suomut paljastivat tutkijoille kiinnostavaa tietoa satojen vuosien takaisesta kalastuksesta.
Vantaan keskiaikaisissa kylissä on syöty monipuolisesti kalaa. Vantaan kaupunginmuseon arkeologiset kaivaukset Länsisalmen Gubbackassa, Vantaanlaakson Mårtensbyn Lillaksessa sekä Helsingin pitäjän kirkonkylän pappilassa ovat kaikki tuottaneet tutkijoille mielenkiintoisen kala-aineiston, joka kertoo satojen vuosien takaisesta kalastuksesta.
Aineisto koostuu kalojen luista sekä suuresta määrästä suomuja.
Lillaksen tilalta löytyi myös 1600-luvulla palanut kellari, jossa tilalla asunut kauppias oli aikoinaan säilyttänyt sillitynnyreitä luultavasti Tallinnan markkinoita varten. Kellarin maata kaivettaessa kala haisi edelleen oltuaan monta sataa vuotta maan alla. Kaivauksilta on myös löytynyt muutamia ongenkoukkuja ja siimanpainoja.
Kalanluut on kaivausten päätyttyä lähetetty osteologin, eli luihin erikoistuneen tutkijan tutkittavaksi. Osteologi pystyy tunnistamaan lajilleen mitä kalalajeja kohteilla on ollut.
Vantaalta löytyneitä keskiaikaisia kalalajeja ovat ainakin hauki, ahven, turpa, säyne, vimpa, turska, lohi, härkäsimppu, kiiski, siika, made, särki ja pappilasta myös ankerias.
Kuten luista selviää, eivät keskiajan vantaalaiset olleet turhan valikoivia syömiensä kalojen suhteen. Joukossa on esimerkiksi kaikilta tutkituilta kohteilta löytynyt härkäsimppu, jota ei tunneta nykyään erityisenä ruokakalana. Vanhempi kansa kuitenkin saattaa sen muistaa, sillä härkäsimpusta on saanut keittämällä hyvää lientä soppaa varten.
Tapa hyödyntää kalasaalis näin monipuolisesti näyttää kadonneen nyky-yhteiskunnasta, jossa suurin osa ihmisistä käy hakemassa kalansa suoraan ruokamarketin hyllystä.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.