Malminkartanolaiset ovat jälleen vedonneet päättäjiin, jotta Kartanonmetsä jätettäisiin rakentamatta.
Vantaan rajan tuntumassa sijaitsevan Malminkartanon asukasaktiivit lähettivät aiemmin toukokuussa Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lausuntonsa, jossa he vetosivat jälleen Kartanonmetsän pelastamiseen.
Kartanonmetsä on 14 hehtaarin kokoinen lähimetsä, johon kaupunki haluaisi kaavoittaa asuntoja jopa 2 500 asukkaalle. Asukkaiden mielestä metsään ei saisi rakentaa mitään.
– Emme vastusta sitä, että Malminkartanoon tulisi kolmannes asukkaita lisää. Suurin huolemme on Kartanonmetsä, toteaa asukasaktiivi Arja Andersson Vantaan Sanomien sisarlehdelle Helsingin Uutisille.
Rakentamista on suunniteltu Malminkartanossa myös muualle kuin arvokkaana ulkoilualueena pidettyyn Kartanonmetsään. Alue on yksi Helsingin kaupunkiuudistuksen kohteista.
Vuoteen 2035 mennessä Malminkartanoon on tarkoitus rakentaa 30 prosenttia lisää asuntoja nykyisestä.
Andersson sanoo olevansa pettynyt kaupungin täsmennettyihin suunnitelmiin.
– Minkäänlaisesta kerrosalojen vähentämisestä en ole löytänyt mitään mainintoja. Muutokset ovat erittäin kosmeettisia. Se tarkoittaa, että mietitään uudestaan, mistä polut kulkevat, jotta luontoarvoja otetaan huomioon.
Lautakunta palautti viime vuoden kesäkuussa alueen suunnitteluperiaatteet takaisin valmisteluun. Asukkaat olivat mukana vaatimassa valmistelun palauttamista. Asukasyhdistyksen mukaan luontokartoitusta ei ollut tehty. Nyt se on valmistunut. Lautakunta jätti viime viikon tiistaina Malminkartanon keskiosan suunnitteluperiaatteet viikoksi pöydälle.
Kaupungin johtava arkkitehti Antti Mentula kertoo, ettei luontoselvityksessä metsästä löytynyt mitään erityisiä luontoarvoja.
– Johtopäätös on, että kyseessä on tavanomainen helsinkiläinen metsä. Luontoarvot ovat tavanomaisia, eivätkä erityisiä, esimerkiksi luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia arvoja ei ole.
Metsän suosiosta kertoo se, että selvityksessä se todettiin melko kuluneeksi. Tästä syystä alueella on nyt tarkennettu alueita, joissa virkistysarvot otetaan paremmin huomioon.
Mentula kertoo, että metsän luoteislaidassa on metsäinen kohta, jonka laidalle rakentamista ei sijoiteta. Alue tulee säilymään rakentamattomana.
– Tämä on uusi merkintä, Mentula sanoo.
Metsän luoteislaita on Malminkartanon jätemäen puoleinen metsän kolkka.
Rakentaminen tulee sijoittumaan metsän laitamille. Keskelle sitä ei rakenneta.
Mentula kertoo, että rakentamista metsään on joka tapauksessa tulossa. Määrästä ei ole vielä tietoa.
– Se minkä verran lopulta tulee rakentamista, ei ole sama kuin voittajaehdotuksessa. Tehokasta kerrostalovaltaista rakentamista kuitenkin. Sellaista kuten Malminkartanossa on monessa paikassa jo nykyisin.
Malminkartanon keskiosan suunnittelukilpailun voittajatyöksi valittiin Latvus. Rakentamista Kartanonmetsään on suunniteltu 100 000 kerrosneliömetriä.
Alueen suunnitteluperiaatteissa ei vielä oteta kantaa rakentamisen määrään. Se tarkentuu vasta asemakaavavaiheessa.
Jatkosuunnittelua ohjaa asuntokantaa merkittävästi lisäävä Helsingin maankäytön toteutusohjelma (AM) sekä Helsingin kaupungin yleiskaava, jossa metsään on suunniteltu rakentamista.
Maat omistaa Sponda. Rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä eikä alueella ole uutta rakentamista mahdollistavaa asemakaavaa.
Asukasaktiivien mukaan rakentaminen tulisi vaikuttamaan myös Mätäjoen ekologiseen tasapainoon.
– Haluamme tällä lausunnolla sanoa, että jos Kartanonmetsä poistettaisiin suunnitteluperiaatteista ja rauhoitettaisiin virkistyskäyttöön, kaikkien varoja sekä vaivaa säästyisi, Andersson sanoo.
Varoilla Andersson tarkoittaa kaupungin kaavoituksesta aiheutuvia kustannuksia sekä valituskierrosten aiheuttamaa aikaa ja vaivaa.
Asukasyhdistys antoi jo vuonna 2015 yleiskaavan laatimisen yhteydessä lausuntonsa, ettei metsään tulisi rakentaa.