Ennallistamissuunnitelman on tehnyt intohimoinen perhosmies Tomi Salin.
Vielä vuosikymmenen alussa Vehkalanmäen rinne Myllymäessä oli lupiinien vallassa eikä Vantaan kaupungin omistama entinen maanläjitysalue ollut mikään silmänilo. Kasvien ja hyönteisten kirjo alueella oli suppea. Mutta toisin on nyt.
Vuodesta 2020 lähtien tehdyn sinnikkään työn ansiosta Vehkalanmäellä lentelee muun muassa yli 30 päiväperhoslajia. Muilta kasveilta elintilaa valtaavaa lupiinia on kitketty tehokkaasti kymmenesosaan siitä, mitä kiusankappaletta oli aiemmin.
Vielä on kuitenkin työtä tehtäväksi. Laajuudeltaan kuuden hehtaarin alue halutaan ennallistaa hyönteisille ja niiden suosimille kasveille otolliseksi elinpiiriksi. Toimet kohentavat ja tukevat luonnon monimuotoisuutta.
– 2/3 on valmiina, kertoo luonnonsuojelunsuunnittelija Tomi Salin Vantaan kaupungilta.
Salin on tehnyt Vehkalanniityn ennallistamissuunnitelman ja hän vetää siellä pidettäviä talkoita, joissa muun muassa kitketään lupiinia, niitetään heinikkoa ja istutetaan uusia kasveja. Valtaosa ennallistamistyöstä on tehty talkoilla, joihin Salin on houkutellut muun muassa perhosharrastajia.
Vehkalanniitty näyttää jo varsin luonnonmukaiselta ja viehättävältä. Vain Kehä kolmosen taukoamaton kohina ja kauempaa Helsinki-Vantaan lentoasemalta nousevat lentokoneet rikkovat kesäistä idylliä.
Virossa masmalo on yleinen.
Salin osoittaa ylemmäs rinteeseen aiempien talkoiden tuloksia.
– Tuonne on jätetty haapakantoja ja niihin on porattu reikiä hyönteisille.
Perhosia varten on suunniteltu rinneniitylle ”taskuja”, joissa on kunkin lajin ”herkkukasveja”.
Juuri nyt niityllä voi nähdä vaikkapa auroraperhoskoiraiden leikkisää kisailua. Harvinaisin perhonen, jonka Salin on Vehkalanmäeltä löytänyt on koko eteläisessä Suomessa erittäin uhanalainen viheryökkönen. Intohimoinen perhosmies löysi sen jo 2000-luvun alussa.
– Täällä elävät runsaina esimerkiksi sellaiset spesiaaliperhoset kuin mustatäplähiipijä ja niittysinisiipi.
Ne syövät Vehkalanniityllä kasvavaa heinää, kuten kastikoita.
Joitakin kasveja pitää vähän auttaa kasvamaan ja leviämään. Salinilla on pussissa kevätesikko, ”se oikea” eli Primula veris, jonka hän istuttaa rinteeseen. Lisää kevätesikkoja istutetaan myöhemmin. Neidonkieltä, keltamaksaruohoa ja harvinaista keltasauramoa kasvaa jo siellä täällä.
Aivan niityn ylimmälle kohdalle kylvetään uhanalaista masmalo-hernekasvia, jonka siemeniä Salin saa Virosta.
– Virossa masmalo on yleinen.
Vehkalanmäestä tehdään hyönteisten valtakuntaa, mutta myös ihmisillä on lupa tulla sinne. Alueen ympäri rakennetaan pestystä ja roskista puhdistetusta hiekoitushiekasta luontopolku infotauluineen. Kolmen koivun luontopolku saa nimensä kolmesta koivusta, jotka kasvavat merkillisesti rinnakkain rinteessä. Luontoreitti on pituudeltaan puolitoista kilometriä, ja se valmistuu ensi vuonna.
– Vehkalanniityntien toiselle puolelle tehdään pieni parkkipaikka, josta pääsee kätevästi alueelle luontopolkua pitkin, Salin jatkaa.
Hän sanoo, että asenne luonnonhoitoon on muuttunut hitaasti, mutta nyt viimeistään, kun EU on ryhtynyt vaatimaan ennallistamista, alkaa Suomessakin tapahtua. Hän toivoo, että yritykset osallistuisivat konkreettisesti luonnonsuojelutyöhön eivätkä vain puhuisi siitä kauniita korulauseita. Salin näkisi ilolla myös vantaalaisia yrityksiä tukemassa luonnon ennallistamista. Pienellä rahalla voi saada paljon aikaan.
Vehkalanmäellä järjestetään jälleen tänä kesänä luonnonhoitotalkoita, joihin kuka tahansa voi osallistua. Talkoot ovat Vantaan kaupungin ja ympäristöjärjestö WWF:n yhteiset, ja ne kuuluvat WWF:n kaksivuotiseen Perinnemaisemahelmet-hankkeeseen. Talkoita pidetään myös ensi kesänä.
Kesän ensimmäiset luonnonhoitotalkoot pidetään 27. ja 28. toukokuuta kello 10–17 ja silloin keskitytään lupiinien torjumiseen. Osallistua voi myös lyhyemmäksi ajaksi. Toinen talkookerta on 1. heinäkuuta. WWF tarjoaa talkoolaisille hanskat, työkalut ja evästä, joten talkoisiin kannattaa ilmoittautua WWF:n kalenterin kautta (wwf.fi/tapahtumat).