Vantaan Sanomat kysyi asukkaiden mielipiteitä tuoreesta ratikkapäätöksestä.
Vantaa saa ratikan. Päätös hyväksyttiin maanantaina illalla Vantaan kaupunginvaltuustossa.
Vantaan Sanomat jalkautui Tikkurilaan kysymään, mitä mieltä vantaalaiset ovat historiallisesta päätöksestä.
Tikkurilan torilla aurinkoista aamua viettävä Jarkko Heinonen, 55, suhtautuu ratikkaan kaksijakoisesti. Ratikka on pidemmän päälle hyvä ratkaisu, mutta toisaalta tarkempia laskelmia ja perusteita tarvittaisiin. Myös sopimusten tulee olla huolellisesti tehtyjä ja hyviä.
– Kunhan ei tule avointa piikkiä, että alustavasti tehtäisiin halvalla ja sitten kustannukset nousevatkin. Kulukuri ja kustannuskontrolli pitää olla. Toivon, ettei ratikkaa mokata huonolla talouden hoidolla. Hyvätkin ideat voi pilata huonolla toteutuksella.
Ratikka ei tule vaikuttamaan juurikaan Heinosen arkeen.
– En asu ratikkalinjan varrella ja pääsen kehärataa pitkin lentokentälle, Heinonen toteaa.
Teija Hiltusen mielestä ratikka ei ole hyvä asia.
– Vantaalla on jo valmiiksi hyvät kulkuyhteydet. Rahat voitaisiin käyttää fiksummin esimerkiksi lapsiin sekä vanhusten- ja terveydenhoitoon. Valmistunut ratikka ei tule vaikuttamaan arkeeni.
Lapsensa kanssa liikkeellä olevan Harri Heinäheimon, 43, mielestä Vantaan ratikkapäätös on hyvä asia.
– En omista autoa, joten toimiva raitioliikenne on hyvä asia. Valmistunut ratikka vaikuttaa elämääni siten, että pääsen Jumboon sujuvasti. Tunneli menee taloni alta.
Jatkossa pitää ajaa Mäntyharjulle, että pääsee metsään.
Tikkuraitilla vastaan tulleet Pirkko, 71, ja Jorma Sinisalo, 73, eivät pidä Vantaan historiallisesta päätöksestä.
– En tykkää, koska rahaa ei ole mihinkään muuhunkaan. Mistä ratikkarahat saadaan? Koulutukseen, lapsiin, vanhusten- ja terveydenhuoltoon ei löydy rahaa, 100 euron palkankorotus on liikaa, mutta 600 miljoonaa euroa saadaan ratikkaan. Rahaa käytetään näköjään mihin halutaan, sanoo 40 vuotta Vantaalla asunut Pirkko Sinisalo.
Myöskään tulevat ja nykyiset Vantaalla olevat rakennustyömaat eivät miellytä.
– Sekasotku ärsyttää, puomeja on joka puolella, eikä tiedä mistä ajetaan. Tuntuu, että joka puolella on rakennustyömaa.
– Osa bussilinjoista siirtyy kauemmaksi ja ainakin 570-bussilinja uhkaa kadota kokonaan ratikan tieltä. Ja viimeisetkin lähimetsät katoavat ratikkahallien tieltä, Rajakylän ja Länsimäen suunnalla asuva pariskunta kertoo.
Jorma Sinisalo painottaa lähiviheralueiden merkitystä.
– Ihmiset haluavat nauttia viheralueista kotiensa lähellä eikä keskuspuistossa.
– Jatkossa pitää ajaa Mäntyharjulle, että pääsee metsään, Pirkko Sinisalo vitsailee miehensä kommentista.
Ratikan ohella Vantaan tiheä rakentaminen ei miellytä. Esimerkiksi Tikkurilan tiheän rakentamisen piti kuuleman mukaan parantaa palveluita, mutta niin ei käynyt.
– Mukamas piti parantaa palveluita, mutta kissan viikset. Palvelut eivät parantuneet mihinkään, Pirkko Sinisalo toteaa.
Asematiellä vastaan tullut Oona Patronen, 23, kertoo olevansa hyvin ylpeä Vantaan ratikkapäätöksestä.
Mitä enemmän julkista liikennettä, sitä parempi.
– Mitä enemmän julkista liikennettä, sitä parempi. Ratikkaa tulee käytettyä, sitten kun se valmistuu.
Vantaan Leppäkorvessa asuvan Lasse Laineen, 69, mukaan Vantaan ratikka on ihan hyvä asia vastustuksesta huolimatta. Bussilinjojen katoaminen on huonompi puoli asiassa, mutta ympäristöystävällisyyden takia ratikka saa kannatusta.
– Olen aina käyttänyt julkisia työmatkoihin. Vapaa-ajalla teen kesäisin 20 kilometrin päiväreissuja pyörällä, mutta talvella ja huonojen säiden kohdalla liikun julkisilla.
Laineen mielestä ratikka on kallis, mutta se pitää kuitenkin toteuttaa lähivuosina.
– Jos se tehdään 20 vuoden päästä, niin hinnat olisivat entistä kalliimmat. "Kivenlahden metron" kanssa oli vähän sama homma, asiassa kesti ja hinnat nousivat, Laine sanoo.
Valmis ratikka ei tule vaikuttamaan Laineen arkeen, mutta hän aikoo käydä kokeiluajelulla.
Tikkuraitilla etunimellä esiintyvä eläkeläinen Eila sanoo Vantaan ratikan olevan "turha vekotin".
– Bussit katoavat ja verot nousevat. Vantaa ei ole niin iso kaupunki, että ratikka tarvittaisiin.
Hänen arkeensa ratikka ei tule juurikaan vaikuttamaan.
– Mielummin busseja.
Ratikka on paljon haavoittuvaisempi.
Karoliina Toivanen-Lampio, 30, ja hänen isänsä Rauno Puurtinen, 60, kommentoivat ratikkakysymystä kauppakeskus Tikkurin vieressä.
Toivanen-Lampio sanoo, että ratikka ei kulje hänen läheltään, mutta on jännää, että Vantaalle tulee ratikka.
Valmis ratikka ei juurikaan tule vaikuttamaan hänen arkeensa.
– Ei tule käytettyä, kun kehärata ja bussit kulkevat läheltä. Olisi kuitenkin kiva kokeilla ja nähdä, mistä kaikkialta ratikka kulkee, sitten, kun se valmistuu.
Puurtinen toteaa sähköbussin olevan halvempi ja toimintavarmempi vaihtoehto kuin ratikka.
– Ratikka maksaa yli 600 miljoonaa. Kuulin, että sähköbussi olisi jopa 200 miljoonaa halvempi. Bussi olisi myös toimintavarmempi, sillä esimerkiksi puiden lehdet tai muut eivät voi tukkia teitä samalla tavalla kuin ratikkakiskoja. Ratikka on paljon haavoittuvaisempi.
Valmis ratikka ei tule juurikaan vaikuttamaan hänen arkeensa.
– Ratikka ei helpota työmatkaa.