Hyvinvointi: Miia Hoisko, 37, omistaa 4 erilaista fillaria – "Yhdellä pyörällä ei pärjää, jos haluaa kehittyä useissa pyöräilylajeissa"

Pyöräily on nykyisin Miia Hoiskon ykköslaji. Pyörän selässä hän urheilee mutta myös rauhoittuu työpäivän jälkeen. Kuvassa hänen uusin hankintansa, gravel-pyörä. Tiina Mutila

Hoiskon lomahaaveisiin kuuluu pyöräillä Suomen halki pohjoisesta etelään.

Eija Marja-aho

Ei pelkkää liikuntaa tai liikkumista vaan kokonainen elämäntapa. Näin Miia Hoisko, 37, kuvaa suhdettaan pyöräilyyn.

– Siinä yhdistyy minulle tärkeitä asioita, kuten urheilu ja itsensä haastaminen mutta myös luonto ja ekologisuus, hän tiivistää.

Pyöräily on nykyisin Hoiskon ykköslaji. Nuorena hän yleisurheili ja juoksi pitkää matkaa. Nykyisin hän harrastaa pyöräilyn ohella muun muassa triathlonia, avo­vesissä uintia ja kuntosalia.

– Olen urheillut puolivakavasti läpi elämäni. Terveys ja hyvinvointi ovat kiinnostaneet minua aina, mutta silti urheilu on pysynyt mukavana harrastuksena, Hoisko kertoo.

Pyöräilijänä Hoisko on monipuolinen ja ”raskassarjalainen”. Hänellä on neljä pyörää erilaisia tarpeita varten.

– Yhdellä pyörällä ei pärjää, jos haluaa kehittyä useissa pyöräilylajeissa, hän perustelee.

– Itse tykkään kokeilla eri lajeja ja innostun helposti.

Miia Hoisko sanoo, että vaikka hän liikkuu paljon ja monipuolisesti, urheilu on pysynyt mukavana harrastuksena. Tiina Mutila

Täysjoustopyörällä hän harrastaa alamäkipyöräilyä ja enduroa, maantiepyörällä hän ajaa kisamatkoja ja BMX-temppupyörällä pitää hauskaa. Tämänkeväinen hankinta on gravel- eli sorapyörä.

– Minulla oli kisoja varten aika-ajopyörä, mutta kun kisat on tältä kesältä peruttu, vaihdoin sen graveliin. Se on monipuolinen pyörä, joka sopii niin soralle, hiekalle kuin asfaltille. Menen sillä polkuja, ja se on myös hyvä retkipyörä, Hoisko kertoo.

Graveliinsa Hoisko hankki myös laukut, sillä hänen lomahaaveisiinsa kuuluu pyöräillä Suomen halki pohjoisesta etelään.

– Idea lähti siitä, että treenasin koko talven sitkeyttä ja väsymisen sietoa kesän triathlonkisoja varten. Kun kisoja ei nyt ole, pidempi reissu sopisi korvaajaksi.

– Pitkästä reissusta tulee aina voittajafiilis.

Hoisko ei mielestään ole yllytyshullu mutta kylläkin innostuja ja ex tempore -tyyppi.

– Aina pitää olla jokin tavoite, enkä pelkää hullujakaan haasteita.

Yhdellä pyörällä ei pärjää, jos haluaa kehittyä useissa pyöräilylajeissa , Miia Hoisko toteaa. Tiina Mutila

Pyöräilyssä Miia Hoiskoa kiehtoo etenkin sen monipuolisuus ja vaihtelevuus.

– Voin työmatkapyöräillä, mikä rauhoittaa ajatukset ja antaa omaa aikaa. Voin urheilla kovaa mutta myös ajaa ihan vain huvikseni jätskille. Pyöräily on minulle paljon muutakin kuin polkemista hiki päässä ja trikoot jalassa.

Lajissa viehättää myös se, että siinä pääsee testaamaan omia rajojaan.

– Kilpailen aina itseäni vastaan, sijoituksella ei ole niin väliä.

Pyöräily on hänen mielestään myös sosiaalinen laji.

– Pyöräseurat järjestävät tapahtumia ja yhteislenkkejä, ja kirikaverin kanssa voi jakaa oppeja ja ajatuksia.

Minulla oli aluksi vähän vääränlainen kuva sähköpyöristä. Kuvittelin, että sähkö avustaisi liikaa, mutta niilläkin ajaessa olen saanut kunnolla hien pintaan.

Miia Hoisko

Hoisko ei pidä pyöräilyä erityisen kalliina lajina harrastaa, vaikka myöntää, että rahaa saa palamaan isojakin summia.

– Alkuun pääsee edullisesti. Kun into ja rohkeus kasvavat, voi hankkia paremman pyörän.

– Laadukas pyörä kestää vuosia, ja sen jälleenmyyntiarvo pysyy hyvänä.

Hoiskolla on jo uusi pyörä kiikarissa – ja se on yllätys hänelle itselleenkin.

– Ajattelin aiemmin, että sähköpyörää en hanki. Haluan ajaa luomuna. Mutta mieli on muuttunut, ja ehkä ensi kesänä vaihdan täysjoustopyörän täysjoustosähköpyörään.

– Minulla oli aluksi vähän vääränlainen kuva sähköpyöristä. Kuvittelin, että sähkö avustaisi liikaa, mutta niilläkin ajaessa olen saanut kunnolla hien pintaan.

Hoiskon mukaan sähköstä olisi lisäapua etenkin ylämäkinousuissa ja pidemmillä ajomatkoilla.

Lajinmukainen vaatetus ja kunnolliset varusteet ovat Hoiskon mielestä tärkeitä mielekkyyden ja mukavuuden kannalta. Myös pyöräilysäännöt on tärkeää osata.

– Ilman kypärää en pyöräile koskaan.

Hoisko ei ole kaatunut pahasti, mutta pieniä loukkaantumisia on matkan varrelle mahtunut. Naarmuja tuppaa tulemaan varsinkin metsäajossa.

– Minulla on aika hyvin järki mukana. Tiedän taitoni ja rajani.

Vaikka pyörän selässä taittuvat niin hyötyajot kuin urheilutkin, pyöräily ei Hoiskoa kyllästytä koskaan.

– Urheilen monipuolisesti, joten pyöräily ei tunnu pakkopullalta. Se tuottaa minulle iloa ja on hauskaa.

Sähköpyöräily vastaa vähintään reipasta kävelyä

Pyöräilyn suosio on ollut kasvussa jo pitkään, mutta kulunut koronakevät lisäsi vauhtia entisestään. Erityisesti sähköpyörät valtaavat katuja kiihtyvällä tahdilla.

Sähköpyörällä tarkoitetaan sähköavusteista pyörää. Sähkömoottori avustaa pyöräilyä vain poljettaessa ja sammuu automaattisesti 25 kilometrin tuntivauhdissa. Sen jälkeen sähköpyörä toimii ainoastaan polkemalla.

Millaisia terveysvaikutuksia sähköpyöräilyllä on, onko siitä kunnon kohottajaksi?

UKK-instituutin erikoistutkijan Minna Aittasalon mukaan sähköpyöräilyn teho vastaa yleensä kohtuukuormitteista liikuntaa, jolla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia.

– Sähköpyöräilyn terveysvaikutukset ovat vähintään samaa luokkaa kuin reippaan kävelyn, hän vertaa.

Liikuntaan tottumattomille tai huonompikuntoisille sähköpyöräily voi olla jopa kovatehoista liikuntaa.

Tavallisimpia syitä hankkia sähköpyörä ovat pitkät etäisyydet, mäkinen maasto ja se, että pystyy pyöräilemään kauemmin ilman väsymistä. Timo Mustalampi

Sähköpyöräilyssä syke, keskimääräinen hapenkulutus, alaraajojen lihasaktiivisuus ja energiankulutus jäävät samalla matkalla pienemmiksi kuin tavallisessa polkupyöräilyssä.

– Pienemmyys riippuu kuitenkin paljon muun muassa sähköavusteisuuden määrästä, pyöräilynopeudesta ja pyöräilijän senhetkisestä fyysisestä kunnosta, Aittasalo toteaa.

Tavallisimpia syitä hankkia sähköpyörä ovat pitkät etäisyydet, mäkinen maasto ja se, että pystyy pyöräilemään kauemmin ilman väsymistä.

– Joidenkin norjalaistutkimusten mukaan suurin osa sähköpyöräilijöistä liikkuu vapaa-ajallaan muuten vähän. Sähköpyörähankinnan on myös todettu lisäävän pyöräilykertoja ja kilometrimäärää, Aittasalo sanoo.

Sähköpyöräily sopii erityisen hyvin säännöllistä liikkumista aloitteleville ja huonompikuntoisille.

– Aluksi avusteisuutta voi käyttää enemmän, ja sitä voi vähentää pikkuhiljaa kunnon kohentuessa, Aittasalo sanoo.

Sähköpyöräily on hyvä liikkumismuoto myös polvivaivaisille ja ikääntyneille, sillä se rasittaa tavallista polkupyöräilyä vähemmän esimerkiksi polviniveliä.

Ikääntyneellä sähköpyöräily estää elinpiirin kaventumista.

Sähköpyöräilijä saattaa liikkua päivässä enemmän kuin tavallinen pyöräilijä.

– Kun rasitus on pienempi, myös kynnys lähteä liikkeelle esimerkiksi kauppaan ja muille asioille voi olla sähköpyörällä pienempi kuin tavallisella pyörällä, Aittasalo toteaa.

Pyöräily

Himoliikkujille ja kuntoilijoille

Pyöräily kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, auttaa painonhallinnassa, parantaa alaraajojen lihaskuntoa ja nivelten liikkuvuutta.

Pyöräily haastaa myös tasapainoa ja koordinaatiota.

Pyöräillessä valtaosan työstä tekevät reisilihakset. Niiden rasittaminen nostaa nopeasti sykettä, tehostaa hengitystä ja kuluttaa runsaasti energiaa.

Polkemalla voi joko rakentaa peruskestävyyttä tai vahvistaa vauhtikestävyyttä.

Melko tasainen, hieman kumpuileva maasto tekee pyöräilystä usein intervallimaista: syke kohoaa nousuissa, mutta hapenkuljetuselimistö ja jalkojen lihakset saavat levätä alamäkeä laskettaessa. Lähteet: Suomen Latu, UKK-instituutti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt