Matka: Helvetinjärven kansallispuisto hurmaa jylhillä kalliomaisemillaan – "Toivon, että suomalaiset ovat ymmärtäneet, että meillä on todella hienot maisemat eikä meidän tarvitse aina lähteä Kanarialle"

Upeita maisemia ja sopivasti palveluja tarjoava kansallispuisto on vähintään päiväretken arvoinen paikka.

Helvetinkolu ja Iso Helvetinjärvi ovat innoittaneet monia kuuluisia taiteilijoita. Esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Oskar Merikanto ovat retkeilleet näissä maisemissa. Katri Kastikainen-Kivelä

Katri Kastikainen-Kivelä

Syvät rotkolaaksot, jyrkkärantaiset järvet ja pienet metsälammet ovat Helvetinjärven kansallispuiston ominaispiirteitä. Ne ovat ihastuttaneet ihmisiä matkailunähtävyyksinä jo 1800-luvulta lähtien.

Puiston kaksi rotkolaaksoa syntyi 150–200 miljoonaa vuotta sitten maankuoren halkeamien ja siirrosten tuloksena.

Puiston tunnetuin maisema avautuu jylhän Helvetinkolun rotkon ylätasanteelta, josta näkee alas kapean solan pohjalle ja Isolle Helvetinjärvelle. Ison Helvetinjärven rannassa on retkeilijöiden virkistykseksi päivätupa ja tulentekopaikka.

Päivätuvalle johtavat 200-askelmaiset portaat, mutta rohkeimmat laskeutuvat rantaan Helvetinkolun pohjaa pitkin.

Helpoin tapa tutustua Helvetinjärven kansallispuistoon on lähteä liikkeelle Kankimäen pysäköintialueelta.

Helvetinjärven kansallispuistossa oli jo kesäkuun alkuun mennessä käynyt yli 40 000 kävijää, mikä oli edellisvuonna koko vuoden kävijämäärä.

Mirja Vilén

Sieltä alkaa neljän kilometrin mittainen Helvetistä itään -luontopolku, joka vie kulkijan läpi puronvarsikuusikon ja valoisien mäntymetsien kohti Helvetinkolun jyrkkää rotkolaaksoa.

Helvetinkolua pohjoisempaan, syvempään siirroslinjaan on muodostunut kapeiden ja jyrkkärantaisten rotkojärvien jono: Iso Helvetinjärvi, Pitkä Helvetinjärvi, Luomajärvi ja Kovero.

Kalliojyrkänteet kohoavat korkeimmillaan 180–210 metriä merenpinnan yläpuolelle. Monin paikoin jyrkänteet nousevat pystysuorina seinäminä kymmenien metrien korkeuteen järvien vedenpinnan tasosta.

Helvetinkolu on kapea, leveydeltään vain parimetrinen sola, joka laskee jyrkästi järven rantaan. Katri Kastikainen-Kivelä

Helvetinjärven kansallispuiston kallioluonto on runsasta ja monipuolista. Parhaimmat palat ovat rotkojärvien ympäristöissä.

Kallioiden lakiosissa, jyrkänteillä ja niiden kainaloissa on oma tyypillinen lajistonsa.

Lakiosilla vallitsevat valossa viihtyvät jäkälät ja sammalet, kuten poronjäkälät. Jyrkänteillä erikoisuutena ovat varjossa viihtyvät lajit, esimerkiksi kiviturkkisammal. Kansallispuistossa on myös jäljellä osia vanhoista luonnontilaisista salometsistä.

Helvetinjärven kansallispuisto tarjoaa eräilijöille monimuotoista kallio- ja metsäluontoa. Katri Kastikainen-Kivelä

Aivan kansallispuiston kupeessa asuu yrittäjäpariskunta Mirja ja Mika Vilén. He kasvattavat tilallaan ravintolaansa villisikoja ja strutseja.

Kankimäen pysäköintialueella sijaitsevan ravintola Helvetin Portin yrittäjä Mirja Vilén kertoo, että heillä asiakkaina käy paljon sellaisia perheitä, jotka eivät ole koskaan aiemmin vierailleet kansallispuistossa.

– Moni kehuu kokemusta ja toteaa innoissaan jatkavansa harrastusta. Toivon, että nyt suomalaiset ovat ymmärtäneet, että meillä on todella hienot maisemat eikä meidän tarvitse aina lähteä Kanarialle.

Ravintola Helvetinportti on syntynyt alun perin naapurin pitämästä kesäkioskista.

– Ravintolatoiminnassa meillä lähti yhdeksäs vuosi käyntiin. Aluksi myimme kesäkioskissa jäätelöä, kahvia ja pullaa. Toisena vuonna teimme vanhan lähteen viereen kaivon ja pienen keittiön sillä ajatuksella, että siinä voi samalla muutaman sämpylän pyöräyttää, kertoo Vilén.

Ravintola Helvetinportissa voi nauttia esimerkiksi oman tilan villisika- ja strutsiruokia. Katri Kastikainen-Kivelä

Lopulta jo ulkoilmaravintolan aikaan ruokalistalle saapuivat villisika- ja strutsiruuat.

– Meille on tärkeää tukea suomalaista työtä ja käyttää puhtaita raaka-aineita. Siksi pyrimmekin hankkimaan kaiken aina läheltä – astioita myöten.

Matkan varrella on tehty erilliset, nykyaikaiset suihku- ja wc-tilat matkailijoita varten ja jo ikoniseksi muodostunut Helvetin portti kansallispuistoon johtavan reitin alkuun.

Näyttävä Helvetin Portti on Vilénin yrittäjäpariskunnan tekemä. Katri Kastikainen-Kivelä

Ravintolatoiminta on jatkanut kasvuaan oman tilan tuotteiden ympärille, ja viime talven aikana ravintolalle valmistuivat uusi keittiö ja sisätilat. Yrittäjäpariskunnalla on myös vuokrattavana muutama mökki kansallispuiston kupeessa.

– Askeettisia ja edullisia mökkejä on kysytty meiltä kovasti. Tavoitteena olisi, että ensi kesänä niitä nousisi lisää. Lisäksi meillä on jurttasauna ja tilauslaavu.

Mirja Vilén iloitsee suomalaisten innostuksesta kotimaan matkailuun.

Normaalisti kesä lähtee käyntiin juhannuksesta, mutta nyt koronan vuoksi asiakkaita on riittänyt kesäkuun alusta lähtien, kun ovet avattiin.

– Metsähallituksen tietojen mukaan Helvetinjärven kansallispuistossa oli jo kesäkuun alkuun mennessä käynyt yli 40 000 kävijää, mikä oli edellisvuonna koko vuoden kävijämäärä. Näyttää siltä, että lähdemme tuplaamaan viime vuotta, joka oli jo kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2018.

Talviaikaan pariskunta keskittyy possujen ja strutsien hoitamiseen.

– Muuten talvella vedämme henkeä kiireisen kesäkauden jälkeen. Uusi ravintolarakennus tietenkin luo nyt puitteet jatkaa kautta keväällä ja syksyllä, Vilén kertoo.

Akseli-strutsi on 9-vuotias eli samanikäinen kuin Mirja (kuvassa) ja Mika Vilénin ravintolatoiminta. Katri Kastikainen-Kivelä

Helvetinjärven kansallispuisto

Perustettu vuonna 1982.

Sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla noin 50 kilometriä Tampereen pohjoispuolella. Pääteiltä Ruoveden, Kurun ja Virtojen suunnista on viitoitus alueelle.

Pinta-ala 50 neliökilometriä.

Maasto on haastavaa mäkisyytensä vuoksi. Kulku on esteetöntä Haukanhiedan lähiympäristössä, avustajaa suositellaan.

Helvetinkolulla tulentekopaikka ja päivätupa, jossa on puuliesi ja takka.

Kuusi maksutonta telttailualuetta. Varustuksena nuotiorinki, puuvaja, kirves sekä kuivakäymälä. Lisäksi vuokrakämppä Hiedan maja.

Kankimäen pysäköintialueella sijaitseva ravintola Helvetinportti toimii kansallispuiston opastuspisteenä ja tarjoaa ravintola-, kahvila-, majoitus- ja caravanpalveluita.

Vaelluksen voi aloittaa joko Kankimäeltä tai Haukanhiedalta.

Helvetistä itään -luontopolku Kankimäestä Helvetinkolulle, 4 kilometriä.

Polku Haukanhiedalta Helvetinkolulle ja takaisin, 11 kilometriä.

Pirkan taipaleen retkeilyreitistö, 300 kilometriä. Sopivia lähtö- tai päätepisteitä on Helvetinjärven kansallispuiston lisäksi esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistossa. Reitti yhdistää nämä kaksi kansallispuistoa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.