Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyvinvointi | Nuorten miesten testosteronihoito aloitetaan usein liian herkästi, sanoo lääkäri Antti Perheentupa – "Elintavat ovat huonot, eivät kivekset"

Työuupumukseen sairastunut Simo yllättyi matalista testosteroniarvoistaan 37-vuotiaana. Hoito toi itsevarmuutta ja herätti halut.

S imon, 45, tarina alkaa kymmenen vuoden takaa.

Liikkeenjohdon konsulttina työskennellyt perheenisä kuormittui pitkään jatkuneesta stressistä ja sairastui työuupumukseen.

– Kaupanpäälliseksi tuli keskivaikean masennuksen diagnoosi, Simo kertoo.

Lääkäri havaitsi samalla, että miehen testosteroniarvot olivat matalat ja kehotti tarkkailemaan niitä. Simo oli tuolloin liian väsynyt pohtimaan asiaa.

Parin vuoden kuluttua pahin oli takana mutta olo edelleen oudon hutera. Simo muisti testosteroniasian ja päätti mennä uusin tutkimuksiin.

Selvisi, että hänen kokonaistestosteronimääränsä oli 7 nanomoolia litrassa (nmol/l) eli selvästi alle viitearvojen. Matalasta tasosta puhutaan, kun luku on 8–12.

Simo oli vasta 37-vuotias, joten iän mukanaan tuomasta testosteronin vähenemisestä ei voinut olla kyse. Elintavatkin olivat kunnossa.

– Olin yllättynyt ja vähän huolestunut.

Kun elimellistä vikaa ei löytynyt, lääkäri tarjosi avuksi testosteronihoitoa.

Testosteroni annostellaan usein geelimuodossa, mutta Simolle se ei sopinut. Reisien sisäpintaan siveltävä lääke ei saa joutua kosketuksiin muiden perheenjäsenten kanssa, ja pienten lasten isää ajatus arvelutti.

Niinpä hän sai pitkävaikutteista testosteronia pistoksena pakaraan. Olo parani jo muutamassa päivässä. Hän tunsi olevansa huomattavasti aiempaa elinvoimaisempi.

Pian myös salitreeni, joka oli junnannut vuosia paikallaan, alkoi tuottaa tulosta.

– Muistan ajatelleeni, että tältä tämän olisi pitänyt aina tuntua.

Simo tunsi itsensä rauhallisemmaksi ja itsevarmemmaksi. Hoito lisäsi myös seksuaalisia haluja ja paransi suorituskykyä.

– Sen asian kanssa ei ollut aiemminkaan suuria ongelmia, mutta kivaltahan se silti tuntui.

Pistoshoito nelinkertaisti hänen testosteroniarvonsa lukuun 28. Siitä taso hiljalleen putosi, kunnes piti ottaa seuraava pistos noin puolentoista kuukauden kuluttua.

Olotila vaihteli riippuen siitä, miten pitkä aika lääkkeen saamisesta oli. Heilahtelu alkoi häiritä Simoa, joten lääkäri määräsi hänelle lääkkeen, jota hän pystyi piikittämään itse itseensä päivittäin.

Vointi tasaantui. Mutta sitten Simo huomasi, että hänen seksuaalinen halukkuutensa väheni huomattavasti.

– Oli erikoinen tunne, kun yhtäkkiä tajusi, ettei ole edes ajatellut seksiä pitkään aikaan.

Mieliala vaihteli ja ärsyyntyneisyys lisääntyi. Kävi ilmi, että testosteronilääkitys oli nostanut Simon estrogeenitason liian korkeaksi. Hän sai siihen estolääkityksen.

Näin monen vuoden jälkeen Simo ei ole aivan varma, mikä johtui mistäkin. Hän korostaa, että stressi ja parisuhteen tilakin vaikuttavat mielialaan ja halukkuuteen.

Kolme vuotta sitten Simo päätti yrittää pärjätä ilman piikistä tai purkista otettavia hormoneja. Oma testosteronituotanto käynnistyi yskähdellen.

Hän haki apua funktionaalisesta lääketieteestä ja sääti alun perinkin hyvän ruokavalionsa kohdalleen.

– Yritän nyt pärjätä luomuna.

Hän ei ole mittauttanut testosteroniarvojaan pitkään aikaan, mutta olo on kohtuullisen harmoninen. Seksuaalista halukkuuttaan ja kyvykkyyttään hän kuvailee sanalla normaali.

Korvaushoito ei saisi hänen mielestään olla nuorella miehellä automaattinen ratkaisu alhaisiin testosteroniarvoihin. Hän ei silti suhtaudu lääkehoitoon kielteisesti, sillä se voi antaa voimia arkeen ja aikaa tarvittavalle elämäntaparemontille.

– Minulla on kolmannen testosteronilääkkeen resepti kirjahyllyssä. Haen sen, jos siltä alkaa tuntua.

Huoli heräisi, jos halut jälleen vähenisivät.

Simosta tuntuisi kiusalliselta tunnustaa avoimesti, että on tarvinnut hormonikorvaushoitoa suoriutuakseen arjestaan paremmin. Siksi hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään.

– Kaveripiirini ei ole mitään äijäilyporukkaa, mutta silti oman ikäluokkani kesken ei ole tapana puhua näistä asioista.

Testosteronivajeesta puhuminen on ollut vaikeaa myös vaimon kanssa.

– Olen saattanut vihjaista ohimennen jotain, mutta enimmäkseen olen vältellyt koko aihetta.

Simo kehottaa silti avaamaan suunsa aiheesta vaikka sosiaalisessa mediassa, josta löytyy keskusteluryhmiä.

– Kannattaa olla aktiivinen ja tiedonhaluinen sekä etsiä lääkäri, joka on perehtynyt testosteroniasioihin.

Simo arvelee vielä joskus turvautuvansa hoitoihin. Hän toivoo, että siihen menee vielä toistakymmentä vuotta.

Lisäravinteet ja liikakilot nuorten miesten riesana

Alhaisista testosteronitasoista johtuvat ongelmat tunnistetaan nykyään hyvin lääkärin vastaanotolla. Niitä osataan myös hoitaa.

Tätä viestiä haluaa välittää andrologi ja lisääntymislääketieteen erikoislääkäri, dosentti Antti Perheentupa Turun yliopistollisesta sairaalasta.

Perheentupa pitää ongelmana sitä, että testosteronihoito aloitetaan nuorilla miehillä usein liian herkästi.

– Oireiden on oltava selviä, ja matala testosteronipitoisuus pitää todeta toistetusti aamulla otetuista verinäytteistä ennen hoidon aloittamista.

Jos pitoisuus todetaan matalaksi, katse pitää aluksi suunnata elintapoihin.

– Nuorten miesten kivesten toiminta on tuskin heikentynyt, mutta elintavat mitä ilmeisimmin ovat. Ylipaino on erittäin suuri ongelma. Rasvakudos jarruttaa kivesten toimintaa.

Myös mahdollisten anabolisten hormonien sivuvaikutukset pitää ottaa huomioon. Perheentupaa huolestuttavat lisäravinteina myytävistä tuotteista löydetyt merkittävät määrät anaboleja.

– Näillä on selkeä negatiivinen vaikutus kivesten toimintaan. Lääkärin pitäisi osata erikseen kysyä myös lisäravinteiden käytöstä.

Matalien testosteronipitoisuuksien tavallisimpia oireita ovat alentunut libido ja erektiohäiriöt. Myös väsymys, vetämättömyys ja keskittymiskyvyn puute ovat mahdollisia.

– Hyvin epämääräisten oireiden esiintyminen ilman mitään seksuaalifunktioiden häiriöitä selittyy harvoin yksiselitteisesti testosteronin puutteella, Perheentupa toteaa.

Hoidon aloitukseen liittyvät mahdolliset ongelmat tulisi käydä huolella läpi ennen reseptin kirjoittamista.

– Vaikka testosteronihoidon ei ajatella aiheuttavan eturauhasen syöpää, on kuitenkin tärkeää sulkea pois eturauhasen taudin mahdollisuus, Perheentupa sanoo.

Vaikeaa uniapneaa sairastavan potilaan kohdalla tulee arvioida huolella, onko hoito turvallista.

Hoito aloitetaan yleensä geelillä, mutta lääkärin mukaan moni mies kokee pistoshoidon kätevämmäksi. Se otetaan yleensä joko kolmen viikon tai kolmen kuukauden välein.

Tablettihoitoakin on, mutta Perheentupa ei itse suosi sitä, sillä tabletista erittyy lopulta verenkiertoon hyvin vähän hormonia.

Kivesten oma testosteronieritys pysähtyy käytännössä hormonihoidon seurauksena. Myös siittiötuotanto loppuu.

– Kun hoidosta yritetään päästä eroon, sitä edeltävälle tasolle palautuminen voi kestää kuukausia. Sinä aikana oireet ovat tyypillisesti hankalia.

Varsinkin pistoshoidot saattavat nostaa veren testosteronipitoisuudet liian korkeiksi.

– Testosteroni muuttuu osin miehenkin elimistössä naissukuhormoni estradioliksi, joka saattaa vaikuttaa muun muassa rintojen kasvuun. Testosteroni voi lisätä ihon rasvoittumista ja osalla hiusten lähtöä, Perheentupa sanoo.

Pienellä osalla hemoglobiini voi nousta normaalirajojen yli. Perheentuvan mukaan tämä on yleensä merkki aiheettomasta hoidosta tai yliannostelusta.

– Testosteronihoidolla on luonnollisesti vaikutuksia psyykeen, mutta vaihtelu on suurta. Osa ei huomaa mitään, osan mieliala paranee merkittävästi.

Selkeä aggressiivisuus on Perheentuvan mukaan harvinaista.

Jos nuorille miehille tarjotaan testosteronihoitoa jopa liian matalalla kynnyksellä, vanhemmat miehet puolestaan eivät osaa sitä hakea. Juuri he voisivat Perheentuvan mukaan hyötyä hoidosta eniten.

Testosteronipitoisuudet alkavat laskea luonnostaan viimeistään 40 ikävuodesta lähtien.

– Terveillä miehillä tähän liittyy harvoin merkittäviä oireita.

Toisinaan puhutaan miesten vaihdevuosista eli andropaussista. Perheentupa ei purematta niele kyseistä termiä, sillä se on johdettu naisten vaihdevuosista eli menopaussista.

– Menopaussi tulee kaikille naisille ja johtuu hyvinkin täydellisestä munasarjojen toiminnan hiipumisesta. Miehellä tilanne on erilainen. Vain osalla testosteroni laskee, ja heistäkin vain osalla tästä seuraa oireita. Lasku on myös vähäinen naisen estrogeenin laskuun verrattuna, Perheentupa sanoo.