Kauppiaan mukaan suurimmat yrityskulttuurin erot Suomen ja Espanjan välillä liittyvät viranomaismaksuihin.
Ruokakaupan pyörittäminen Espanjan Aurinkorannikolla on ”vaikeaa mutta pirun kivaa”.
Näin tiivistää Tapani Kangasniemi, jolla on suomalaisiin elintarvikkeisiin erikoistunut New Ewald’s -kauppa Fuengirolassa Marko ja Tiina Tammenkosken kanssa. Toiminnassa on mukana myös Kangasniemen puoliso Johanna Tuomola, joka vastaa somemarkkinoinnista. He ovat Aurinkorannikon talviasukkaita, joilla on aikanaan ollut ruokakaupat Suomessa.
– Yrittäminen on täällä jopa hankalampaa kuin Suomessa eri kulttuurin ja kielen takia, Kangasniemi, 51, vertaa.
New Ewald ' sin tarina alkoi kesällä 2019, kun pitkäaikaiset kauppiastuttavukset päättivät tarttua tilaisuuteen ja ostaa myynnissä olleen Ewald'sin. Ruokakauppa oli toiminut rannikolla yhdeksän vuotta, ja sen nimi tulee entisen omistajan toisesta nimestä.
– Kauppa oli tunnettu, eikä nimeä ollut syytä muuttaa. Päivitimme vain sen, Kangasniemi kertoo.
Kaupan myötä Kangasniemi tunsi palanneensa kotiin. Hän oli lopettanut Citymarket-yrittäjänä 2004 ja keskittynyt sen jälkeen vetämään kiinteistösijoitukseen ja vapaa-ajan tuotteisiin suuntautunutta yritystään. Nyt hänellä on firmat Espanjassa ja Suomessa.
Monia asioita, kuten pankkiasioita, ei pysty hoitamaan sähköisesti, vaan on mentävä tapaamiseen .
Tapani Kangasniemi
– Ruokakaupan yrittäjänä pääsee toteuttamaan itseään ja tapaamaan ihmisiä, hän tuumii.
Alle 100 neliön kauppa työllistää yrittäjien lisäksi kolme henkeä ympärivuotisesti ja kaksi työharjoittelijaa talvella.
Kangasniemen mukaan kaupan alkutaipaleella aiheutui päänvaivaa monesta asiasta, vaikka se sujui kokonaisuutena hyvin.
– Piti pohtia, miten kuljetukset Suomesta saadaan tulemaan, millaisia tavarantoimittajia tarvitaan, miten kannattaa hinnoitella, miten kulurakenne muodostuu ja kuinka hävikki minimoidaan.
Kaupalle tarvittiin myös kaikenlaisia lupia ja todistuksia.
– Vaikka kiinteistö on ollut elintarvikemyymälänä, se piti uudestaan tarkastuttaa ja hyväksyttää viranomaisilla. Avauslupa piti saada, ja monenlaista rekisteröintiä piti tehdä ennen avaamista.
Paljastui, että Espanjassa asioiden hoito on hidasta ja vaikeaa – mañana-meininki on Kangasniemen mukaan täyttä totta.
– Kaikki ei onnistu kerralla tai kahdellakaan, kauppias harmittelee.
– Monia asioita, kuten pankkiasioita, ei pysty myöskään hoitamaan sähköisesti, vaan on mentävä tapaamiseen.
Uusien yrittäjien pitikin turvautua alussa paikalliseen asianhoitotoimistoon, jotta kaikki yrityskuviot saatiin hoidettua oikein.
Eniten Kangasniemeä on yllättänyt juuri se, miten hankalaa asioita on järjestää.
– Tiesin sen ennakkoon, mutta kyllä se jaksaa aina vain ihmetyttää, hän päivittelee.
– Esimerkiksi työsopimuksen teko on erittäin haastavaa, eikä joustavuutta ole. Sopimukseen pitää merkitä, minä päivinä ja kellonaikoina työ tehdään. Tätä on vaikea määritellä kaupan alalla, kun olemme vaihtelevasti auki – joulunaikaan joka päivä kuuden päivän sijasta – ja työ tehdään aamu- ja iltavuoroina.
Suurimmat yrityskulttuurin erot Suomen ja Espanjan välillä liittyvät Kangasniemen mukaan kuitenkin viranomaismaksuihin. Suomessa yrittäjä tietää, mitä maksuja on tulossa ja minkä verran. Espanjassa kannattaa varautua yllätyksellisiin, suuriin kuluihin.
– Esimerkiksi jos kaupalla on varasto, tulevat kaupungin insinööri ja terveystarkastaja tarkastamaan tilat ja kalusteiden paikat sekä mittaamaan tilan pituuden, leveyden ja korkeuden. Sitten tarvitaan vielä kaupungilta käyttölupa. Kaikkeen tähän palaa hyvässä lykyssä satoja tai jopa tuhansia euroja.
Muuten espanjalaisen ja suomalaisen ruokakaupan pyörittämisessä on samat kommervenkkinsä.
– Ratkaisevia asioita ovat kaupan sijainti, valikoima, laatu, hinnoittelu, palvelu ja työyhteisön tunne siitä, että asiat tehdään oikein. Yrittäjän pitää huolehtia siitä, että toiminta on kannattavaa.
New Ewald'sissa asioi pääosin suomalaisia.
– Asiakkaita on myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta, ja espanjalaisiakin voi poiketa.
Kaupan valikoima muistuttaa pienen suomalaisen elintarvikeliikkeen tarjontaa. Hyllyissä on ruisleipiä, sillejä, grillimakkaroita, lakritsia ja hirvenpaistia, joita ei espanjalaiskaupoista yleensä löydy.
– Meillä on yli 1 000 tuotetta. Emme myy tuoreita hedelmiä, vihanneksia tai lihaa. Tilamme ovat rajalliset, ja näitä tuotteita myydään lähimmissä supermarketeissa.
Kauppojen vero- ja palkkakulut ovat Espanjassa pienemmät kuin Suomessa, ja ruokien hintatasokin on Espanjassa pääosin halvempi.
New Ewald'sissa tuotteiden hinnat ovat yleensä kalliimpia kuin Suomessa sijaitsevissa liikkeissä.
– Suomesta tuleviin tavaroihin meidän pitää lisätä suuret rahtikulut, Kangasniemi perustelee.
Kauppa remontoitiin elokuussa. Kylmälaitteet uusittiin ja kuivatarvikehyllyjä lisättiin.
Seudulla kilpailu on vireää, sillä samoista asiakkaista kisailee kolme muutakin suomalaista ja yksi ruotsalainen elintarvikeliike.
– Tulevaisuudessa laajennamme valikoimaa, Kangasniemi suunnittelee.
