Hyvinvointi: Seiso kuin lumiukko, sillä ryhdikkäästä olemuksesta on paljon hyötyä – "Kehon kannalta paras asento on aina seuraava asento", fysioterapeutti Liisa Kouvonen vinkkaa

Puolustusvoimissa ryhti on arvokysymys. Koulussa hyvä työskentelyasento auttaa jaksamaan.

Lumiukko on hyvä ryhtimalli. Kaikki kerrokset päällekkäin, Ella ja Liisa Kouvonen neuvovat. Mirja Hussain

Mervi Pasanen

Nyt meidän kaikkien täytyy tehdä ryhtiliike. Näin sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.) kehottaessaan kansaa ottamaan koronaan liittyvät rajoitukset vakavasti.

Ryhdistäydypä, saatetaan sanoa murheen murtamalle ihmiselle. Seiso selkä suorassa äläkä vetelehdi siinä kuin onkimato, opettajat komensivat ennen luokissa.

Mutta mitä on ryhti?

– Ryhti on hyvä pystyasento. Se on sitä, että ranka ja luut ottavat kuormitusta vastaan niin, että tarvitaan mahdollisimman vähän lihastyötä, tiivistää fysioterapeutti Liisa Kouvonen.

– Seisoma-asennossa paino on molemmilla jaloilla ja lantio, rintakehä ja pää ovat päällekkäin. Aivan kuten lumiukolla.

Hyvä ryhti: Paino on molemmilla jaloilla tasaisesti ja polvet keskiasennossa. Lantio, rintakehä ja pää asettuvat päällekkäin. Vartalo on kannateltuna. Niskassa on pituuden tuntu, leuan kärki osoittaa kevyesti soliskuoppaa kohden. Mirja Hussain

Nykyaika on ryhdin kannalta vaikeaa aikaa. Tietotyön ja puhelimen tuijottelun takia keho joutuu koville, vaikka enää ei tehdäkään raskasta fyysistä työtä kuten ennen.

– Ihmisen pää painaa viisi kiloa. Se on kuin keilapallo, Kouvonen vertaa.

Niska tai hartiat ovat kovilla, kun kyhjötämme liikkumattomina tietokoneiden tai älylaitteiden äärellä.

– Siinä, että välillä asento putoaa eteen, ei ole mitään väärää. Välillä niin pitääkin tehdä, sitten taas ojentua pystympään. Etuvoittoisessa asennossa staattisuus on huono asia.

– Sanotaankin, että kehon kannalta paras asento on aina seuraava asento, Kouvonen tiivistää.

Hyvä ryhti: Jalkaterät ovat alustalla, paino istuinluilla, selässä on luonnolliset kaaret ja pää vartalon jatkona. Hartioiden ja solisluiden alue on avoin. Niskassa on pituuden tuntu. Mirja Hussain

Yhdessä asennossa istuminen siirtää kehon hyvin nopeasti lepoaineenvaihdunnalle. Se jäykistää kehoa.

– Tietotyötä tehdessä olisikin hyvä nousta ylös parinkymmenen minuutin välein ja tassutella vähän. Juoda kuppi vettä ja katsella ikkunasta punatulkkuja, Kouvonen sanoo.

Jos asento on pitkään etukumara, se vaikuttaa pallean toimintaan eikä hengitys kulje normaalisti.

– Kun hengitetään rintakehän yläosalla eli ylähengitysteillä, keho alkaa reagoida kuin stressiin. Se vaikuttaa aineenvaihduntaan. Se taas väsyttää ja vaikuttaa mieleen. Ja se vaikuttaa asentoon, hollolalainen Kouvonen luettelee.

– Ja sitä paitsi kun olet hyvässä pystyasennossa keho kannateltuna, niin kyllähän ne kyljetkin kapenevat.

Huono ryhti: Paino on epätasaisesti istuinluilla, selkä pyöreänä, olkapäät edessä, pää edessä ja yläniska jännittyneenä. Mirja Hussain

Ryhti kulkee läpi kehon. Yksipuolisesta kehon käytöstä johtuva lihasten epätasapaino muuttaa sitä.

– Esimerkiksi istumatyössä lonkankoukistajat lyhenevät ja voivat olla heikot. Etuosan kireys kääntää lantion eteenpäin. Kun lannenotko lisääntyy, selän puolen lihakset kiristyvät ja selkä voi tuntua kipeältä.

Tietokonetyöläiset tuntevat lihasepätasapainon käsissään. Eteenpäin kääntyvät olkapäät kiristävät myös hartiat. Päänsärkyjä, kipua ja turvotusta voi olla sormissa asti. Tulinen polte hiirikädessä vie jo lääkäriin. Sieltä matka jatkuu usein fysioterapiaan.

Hyvä ryhti: Pitkään puhelinta tuijottaessa kannattaa välillä korjata asento kuntoon. Pidä puhelinta niin, että voit kohottaa katseen ja oikaista ryhdin. Mirja Hussain

Tilannetta voi korjata aina.

– Muutokseen on mahdollisuus niin kauan kuin happi kulkee kehossa.

Kouvonen siteeraa pilateksen oppeja.

– Kymmenen kerran jälkeen tuntee eron, 20 kerran jälkeen ero näkyy ja 30 harjoituksen jälkeen on saanut uuden kehon.

Pienikin liike auttaa. Kouvonen suosittelee napostelemaan liikuntaa. Siis pysymään pienessä liikkeessä päivän mittaan.

– Jos tietoisesti hakee hyvän pystyasennon, sen muistaa aluksi kolme sekuntia. Mutta toista, toista ja toista. Kuin huomaamatta asento korjaantuu.

Liisa Kouvonen vinkkaa, että aluksi ryhdin korjaamiseen saatetaan tarvita voima- ja liikkuvuusharjoittelua. Myös kehon käytön ammattilaisilta, kuten fysioterapeuteilta, saa vinkkejä.

Mainoksissa näkyy myös erilaisia ryhdin korjaamiseen tarkoitettuja apuvälineitä, kuten ryhtiliivejä ja niskakiikkuja.

– Olisiko kuitenkin helpompaa tehdä pientä korjaavaa liikettä itse kuin pukea jokin liivi päälle, fysioterapeutti pohtii.

Opettaja pyytää istumaan suorassa, armeijassa ryhti kuvaa kuria

Ryhdistä tulee mieleen kaksi paikkaa, joissa siihen on perinteisesti kiinnitetty huomiota: koulu ja armeija. Hyvää ryhtiä on pidetty merkkinä terveydestä ja kurista myös niiden ulkopuolella.

Nykyajan koululaiset eivät enää istu pulpeteissaan ryhdikkäinä katse liitutaululle luotuna.

– Mitä pienempiä oppilaita, sitä enemmän liikettä on oppitunnissa. Enää ei istua jökötetä vain paikallaan, Parikkalan Kirjolan koulun ja lukion biologianopettaja Hanna Aalto kertoo.

Kouluissa ei aina ole enää edes luokkia, vaan puhutaan oppimisympäristöistä. Osassa kouluista on vielä oppilaskohtaisesti säädettävät pulpetit, joissa on mahdollisuus ergonomiseen työskentelyasentoon.

– Pahimmillaan oppilaat työskentelevät pikkuruisen pallin päällä, jossa vihko tai kirja on toisella polvella ja älylaite toisella, Hanna Aalto kuvailee.

Hän on huomannut, että osalla oppilaita runsas kännykän käyttö näkyy jo ryhdissä.

– Urheilevilla nuorilla on usein parempi ryhti, koska heidän lihaksensa ovat paremmin tasapainossa liikunnan ansiosta.

Joskus opettaja puuttuu oppilaiden ryhtiin työskentelyn aikana. Selkää hän ei käske suoristamaan vaan istumaan polvet ja kasvot samaan suuntaan.

– Pyydän kierteellä istuvaa oppilasta kääntymään suoraan. Hyvässä työskentelyasennossa jaksaa paremmin.

Opettaja muistaa, miten vielä hänen kouluaikanaan käskettiin suoristamaan selkä ja jono, kun odotettiin jotakin tapahtuvaksi.

Puolustusvoimissa ryhtiä pidetään edelleen yllä. Minna Mänttäri

Armeijassa ryhti kuvaa sotilaallista olemusta eli kuria ja järjestystä.

– Varusmiesten oletetaan olevan ryhdikkäitä ja hyvin käyttäytyviä edustuskansalaisia. Ryhti on arvokysymys, kuvaa Kainuun prikaatin kersantti Mia Riikonen.

Fysioterapiaa opiskellut, nykyisin varusmiehiä kouluttava Riikonen näkee ikäluokissa selviä muutoksia. Kun palvelukseen saapuu puhelimen tuijottelun vuoksi kumaraan asentoon tottuneita nuoria miehiä, palveluksen päättyessä portista astelee ryhdikkäitä nuorukaisia.

– Sotilaallisessa muodossa ollaan päivittäin selkä suorana esimerkiksi sulkeisissa, kun järjestäydytään liikkumaan paikasta toiseen ja tahtimarssin aikana.

Hyvää ryhtiä ei varsinaisesti opeteta, vaikka Riikoselta sekin luonnistuisi.

– Kun komennetaan selkä suoraksi, moni taivuttaa selän liian taakse. Oikeasti ryhdin pitäisi lähteä takaraivosta asti.

Alussa asennon harjoittelu saattaa aiheuttaa esimerkiksi lihasten kipeytymistä. Toistoilla keho oppii uuden asennon.

– Kyllä Puolustusvoimat tekee hyvää työtä ryhdin suhteen, kersantti summaa.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut