Ajassa | Leipien heittämistä seinille, matkalaukun kanniskelua, hautausmaalla yöpymistä... Uudenvuoden viettoon liittyy eri maissa kummallisia perinteitä

Uuttavuotta vietetään ympäri maailmaa hyvin värikkäin perintein. Jo Euroopassa on kirjava kattaus erilaisia, erikoisia juhlatapoja.

– Uusivuosi, kuten muutkin siirtymäajat, on eri puolilla maailmaa ollut aikaa, jolloin metelillä, ammuskelulla sekä kokko- ja muilla tulilla on pyritty karkottamaan uhkaavaa pahaa. Toisaalta silloin on myös tehty menestystä edistäviä taikoja ja ennustettu tulevaa, kuvailee Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen tohtorikoulutettava Merja Leppälahti.

Eri maiden omalaatuisia perinteitä ja tapoja yhdistää myös yleisinhimillinen tarve pitää hauskaa.

– Mukana on usein leikiksi verhottu mutta silti todellinen toive hyvästä vuodesta: sovusta, tervey­destä, hyvästä toimeentulosta ja rakkaudesta, sanoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.

Internet ja sosiaalinen media pienentävät maailmaa, ja suomalaisetkin seuraavat nykyisin vuoden vaihtumista eri aikavyöhykkeillä. Perusjuhlinta julkisilla paikoilla on aika samanlaista eri maissa.

– Vastareaktiona on luonnollista, että pidetään paikallisesti kiinni jostakin omasta erikoisesta ja jaetaan sitä muun maailman hämmästeltäväksi, Nirkko kertoo.

Jos uutenavuotena riitelee, tulee olemaan riidan aihetta koko vuodeksi .

Merja Leppälahti

Suomessakin uuttavuotta vietettiin varsin kummallisin perintein vielä 1800-luvun maatalousyhteiskunnassa.

Entisaikoina ei ollut ilotulitteita, mutta pauketta riitti silti.

– Silloin ammuskeltiin muuten vain kunnialaukauksia talon aseilla, Nirkko kertoo.

Vanha vuodenvaihde oli kekri, jota vietettiin loka–marraskuun vaihteessa. Kekrinä ja jouluna paitsi valettiin tinaa ja lyijyä, myös poltettiin pieniä puita tai papereita. Tuhkaisista käppyröistä sitten tulkittiin, tuleeko uudesta vuodesta hyvä vai huono.

Taloissa kisailtiin ennen vanhaan myös siitä, kuka ensin vuoden vaihduttua ehtii kirjoittaa uuden vuosiluvun johonkin, esimerkiksi uunin kylkeen. Nopeimmalle kirjoittajalle siunaantui erikoisen onnekas vuosi.

Uskottiin myös, että uudenvuodenpäivän toimet vaikuttavat koko vuoden tapahtumiin.

– Jos uudenvuodenpäivän aamulla nukkuu pitkään, nukuttaa koko sinä vuonna, mutta jos nousee aikaisin, pysyy virkkuna koko vuoden. Jos uutenavuotena riitelee, tulee olemaan riidan aihetta koko vuodeksi, Leppälahti selvittää.

Myös enteitä tutkittiin, ja nuoria naisia kiinnostivat erityisesti naimaenteet.

– Tulevan sulhasen sai tietää vaikka sikoja kuuntelemalla. Jos sika röhki, se tiesi tytölle hyvinvoipaa ja rikasta sulhasta. Jos sika oli hiljaa, sai köyhän tai ei saanut lainkaan, Leppälahti kertoo.

On myös uskottu, että ihminen muistuttaa tavoiltaan koko vuoden sitä eläintä, jonka hän näkee ensin vuoden vaihduttua.

– Minä näen usein laiskan kissani, Nirkko toteaa.

1900-luvun kaupungistumisen myötä Suomessa on pikkuhiljaa luovuttu näistä vanhoista juhlatavoista ja niitä on enää vain muisteltu.

Suomalaisissa uudenvuoden perinteissä on Nirkon mukaan sekä pohjoismaisuutta että slaavilaisuutta.

– Angloamerikkalaisilla taas on vähän oma twistinsä, samoin kuin lounaiseurooppalaisilla ja latinalaisamerikkalaisilla. Jos vuoden vaihtuessa on talvi, ovat perinteetkin talvisävyitteisiä. Eteläisellä pallonpuoliskollahan on kesä, Nirkko summaa.

Maailmalla on hyvin erikoisia uudenvuoden perinteitä. Esimerkiksi Chilessä ollaan hautausmaalla yötä. Näin pidetään yhtä edesmenneiden sukupolvien kanssa.

Irlannissa taas heitellään leipää seinille. Tavoitteena on päästä eroon pahoista hengistä.

Kolumbiassa kanniskellaan vuodenvaihteessa tyhjää matkalaukkua, jotta matkoja tulisi. Mitä pontevammin ja nopeammin, sitä tehokkaampaa.

Venäjällä on isoa juhlintaa, lupauksia ja ennustamista. Siellä joulua vietetään vasta loppiaisena, mutta pakkasukko käy jo uutenavuotena. Venäjällä nimetään jopa uudenvuoden kaupunkeja, ja kerran Sortavalakin pääsi sellaiseksi.

Ruotsissa joku lukee osat Edvard Fredinin kääntämästä runosta Nyårsklockan ( Alfred Tennysonin Ring Out, Wild Bells) televisiossa Skansenilla uutenavuotena. Ruotsissa annetaan myös uudenvuoden suukko juhlaan osallistujan suulle tai poskelle.