Hyvinvointialan asiantuntijoiden mukaan suuntauksina ovat nyt hetkessä eläminen, elämän hidastaminen ja itsensä monipuolinen kehittäminen.
Takaisin luontoon, paluu perusasioiden äärelle.
Näihin sanoihin voi kiteyttää tämänvuotiset hyvinvointitrendit.
– Monessa asiassa tuntuu siltä, että kaiken hifistelyn jälkeen ihmiset haluavat palata takaisin perusasioihin, summaa Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijatohtori Miia Grénman.
Elämän hidastaminen, josta on puhuttu myös downshiftaamisena, on megatrendi, joka vahvistuu jatkossa.
– Ihmiset ovat kärsineet ennen koronaa stressistä, ja työelämä on ollut sirpaleista. Nyt on havaittavissa, että monet ovat nauttineet pakkopysähtymisestä. On ymmärretty, ettei tarvitse koko ajan sykkiä joka suuntaan: välillä on elvyttävää vain olla, kuvailee Grénman, joka on tutkinut sekä hyvää arkea että hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
Tietyllä tavalla nyt korostuu hetkessä eläminen: ihmiset opettelevat nauttimaan elämän pienistä ja merkityksellisistä asioista .
Miia Grénman
Grénman on tutkinut suomalaisia ja kalifornialaisia nuoria aikuisia ennen koronaa ja koronavuonna. He ovat vastanneet, mitä on hyvä arki. Se koostuu terveellisistä elämäntavoista ja tasapainosta, merkityksellisistä, positiivisista ihmissuhteista, merkityksen löytämisestä elämässä, positiivisuudesta, onnellisuudesta, tavoitteellisuudesta ja rutiineista.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu fyysisestä, henkisestä, sosiaalisesta, hengellisestä, ammatillisesta, älyllisestä ja ympäristöllisestä hyvinvoinnista.
Ihmiset hakevat tasapainoa elämäänsä keskittymällä kuuntelemaan itseään näillä osa-alueilla.
– Tietyllä tavalla nyt korostuu hetkessä eläminen: ihmiset opettelevat nauttimaan elämän pienistä ja merkityksellisistä asioista, Grénman kuvaa.
Aemmin on painotettu liikunnan merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä, mutta nyt Suomessakin on alettu puhua Grénmanin mukaan yhä enemmän mielen hyvinvoinnista.
– Riittävä uni, lepo ja palautuminen ovat kaiken toiminnan keskiössä. Myös henkisestä ja fyysisestä palautumisesta on alettu puhua erikseen, kun aiemmin niitä ei ole osattu erottaa toisistaan.
Grénmanin mukaan selkeä trendi on itsensä kehittäminen eri tavoin. Esimerkiksi personal trainer -palvelut ovat yleistyneet rajusti.
– Ajatuksena on, että treenataan tehokkaasti, oikein ja tavoitteellisesti niin, että kehityskulun näkee, Grénman selvittää.
Itsensä kehittämiseen liittyy myös kävely, jonka suosio on noussut korona-aikana. Etenkin luontoliikunta on nosteessa: ihmiset palaavat tietyllä tavalla takaisin luontoon.
– Luonnossa kävely ei ole vain liikuntaa vaan myös meditaatiota. Se vastaa metsäterapiaa, Grénman sanoo.
Kävelylenkki on hyvinvoinnin peruspilari, ja metsä on monelle pakopaikka arjesta.
– Tutkimusten mukaan luonto ja metsä alentavat verenpainetta ja tekevät hyvää mielenterveydelle, kertoo UKK-instituutin liikuntasuunnittelija Katriina Ojala.
Hyvinvointiteknologian kouluttaja Eeva Kiuru arvioi, että poikkeusaika lisää painetta rakentaa uusia lähiliikuntapaikkoja, kuten puistoja ja pitkospuualueita, sillä niille on suurta kysyntää.
Yhtenä trendinä on kotikuntoilun yleistyminen. Koronan myötä monet kuntosalit sulkivat ovensa ja ihmiset alkoivat treenata kotioloissa.
Samalla ovat yleistyneet videotreenit, joissa ohjaajat vetävät kotikuntoilijoille etänä esimerkiksi kahvakuula- tai venyttelytunteja.
Asiantuntijoiden mielestä kotikuntoilu on tullut jäädäkseen.
– Uskon, että videojumpat ja personal training -etätunnit lisääntyvät. Jos joku keksii vielä etäsalibandyn, niin se olisi hieno juttu, salibandya harrastava Kiuru naurahtaa.
Kiuru uskoo, että etäteknologiaan tukeutuva kotikuntoilu voi innostaa etenkin liikuntarajoitteisia, senioreita ja niitä, jotka eivät halua salille rehkimään.
Kiuru huomauttaa, että etäyhteydellä voi myös pitää yhteyttä muihin ihmisiin, mikä ehkäisee yksinäisyyttä.
Paluu perusasioiden äärelle tulee esille kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla.
Ojala kertoo, että moni on löytänyt kävelyn ohella pyöräilyn. Tavallisten ja sähköpyörien kauppa on käynyt vilkkaana.
– Toisaalta nuoriso on innostunut pitkistä vaelluksista. Luulen, että tämä trendi jatkuu, Ojala ennakoi.
Ojala mainitsee nousevana trendilajina padelin, joka on tenniksen ja squashin välimuoto.
– Se on mukava laji, jota voivat harrastaa kaikenkuntoiset.
Myös joogalajit ovat yhä trendikkäitä.
– Nehän liittyvät hiljentymiseen ja hetkessä ja tasapainossa elämiseen, Grénman huomauttaa.
Grénman katsoo, että uusi ajattelutapa näkyy myös ruokapuolella.
– Ennen on ollut karppausta sun muuta, mutta nyt tasapainoinen, puhdas, terveellinen ja kotimainen perusruoka nostaa päätään. Lautaselle halutaan mahdollisimman paljon värejä.
Kiuru mainitsee unen merkityksen hyvinvoinnissa. Nykyihmisten nukkumista haittaavat hyvin monet tekijät. Näitä ovat muun muassa koronastressi, ilmastoahdistus ja jatkuva näyttöpäätteen katsominen.
Unen riittävyyteen kannattaakin kiinnittää yhä enemmän huomiota, sillä se vaikuttaa kaikkeen elämiseen. Ihminen tarvitsee keskimäärin 6–9 tunnin yöunet.
– Moneen asiaan voi itse vaikuttaa, Kiuru korostaa.
– Syöminen ja alkoholin juominen illalla huonontavat unta. Uniongelmia voi myös aiheuttaa se, jos ei ole päivän aikana tehnyt mitään fyysistä. Päiväunetkin voivat viedä yöunet, ja myöhään illalla kannattaa välttää striimejä, Kiuru neuvoo.