Kuluttaminen: Korona kiihdytti mobiilimaksamista, mutta ongelmakin on – "Meillä on mobiilimaksamisen viidakko", sanoo Finanssialan johtava asiantuntija Kirsi Klepp

Katja Maunosta houkuttaa mobiilimaksamisen kätevyys. Sillä on etunsa etenkin henkilöiden välisessä maksamisessa.

Suomessa mobiilimaksumarkkinoilla on suuri määrä eri toimijoita. Katja Maunonen myy ja ostaa tavaroita Facebook-kirppiksillä. Hän suosii maksamisessa Mobilepayta. Välillä hän on törmännyt siihen, että ostaja kyselee mahdollisuutta käyttää jotain muuta mobiilisovellusta maksamiseen. Tiina Mutila

Tomi Kangasniemi

Raha vaihtaa omistajaa yhä useammin puhelinten maksusovelluksilla. Jyväskyläläinen Katja Maunonen ostaa ja myy paljon tavaraa eri Facebook-kirppiksillä. Hänellä on maksusovelluksen käytöstä vain hyviä kokemuksia.

– Mobilepay on tosi näppärä. Ennen käytin tilisiirtoa, mutta kuulin Mobilepaysta hyvää palautetta ja otin sen käyttöön. Ei ole ollut ongelmia.

Kun tehdään kauppoja tuntemattomien kanssa, on Maunosen mukaan parasta, kun voi nähdä sekä tavaran että toisen osapuolen.

– On ehdottomasti parasta, kun ostaja tulee hakemaan tavaran ovelta. Korona-aikakin suosii sitä, että voi siinä samalla sitten puhelimella siirtää rahat.

Käteismaksut ovat Maunosen mukaan yhä yleisiä nettikauppoja tehtäessä. Tilisiirtojakin käytetään, mutta määrä on vähenemässä.

– Harvoin joku vielä haluaa siirtää tilille. Jokin maksusovellus on useimmilla käytössä, Maunonen sanoo.

Korona-aika suosii sitä, että voi puhelimella siirtää rahat.

Katja Maunonen

Mobiilimaksaminen yleistyy nyt vauhdilla. Esimerkiksi Mobilepay kertoo, että viime vuoden aikana sovelluksen kautta siirretyn rahan määrä yli kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Maksuja tehtiin Suomessa noin 1,3 miljardilla eurolla.

Suomen Pankin ekonomisti Meri Sintonen uskoo, että koronapandemialla on ollut iso vaikutus mobiilimaksujen määrän kasvuun. Mobiilimaksaminen yleistyi henkilöiden välisessä maksamisessa jo ennen koronaa, mutta nyt se on lisännyt suosiotaan myös verkko- ja kivijalkakaupoissa.

– Korona nopeutti yleistymistä, kun haluttiin esimerkiksi vältellä maksupäätteiden koskettamista, Sintonen selittää.

Kaupan alan toimijat ovat kertoneet myös, että kaupoissa on asioitu aiempaa harvemmin ja asiakkaiden keskiostokset ovat kasvaneet. Näin lähimaksun 50 euron yläraja on voinut lisätä mobiilimaksamisen suosiota. Mobiilimaksuissa ylärajaa ei ole käytössä.

– Vakiintuneet kortinkäyttäjät ovatkin rohkaistuneet kokeilemaan mobiilimaksamista, Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp arvelee.

Useammissa paikoissa otetaan vastaan kortti- tai mobiilimaksu, ja digitaalisen maksamisen kakku kasvaa.

Kirsi Klepp
Kirsi Kleppin mukaan korttimaksaminen säilyy yleisimpänä maksutapana vielä pitkään. Finanssiala ry

Korttimaksaminen on yhä selvästi käytetyin maksutapa, vaikka mobiilimaksaminen yleistyy. Sintonen kertoo, että ennen koronaa kaupoissa tehtävistä maksuista arviolta yli 80 prosenttia tapahtui kortilla.

– Jos olemassa oleva teknologia, kuten korttimaksaminen, on koettu jo riittävän hyväksi, ihmiset eivät ole niin halukkaita kokeilemaan uusia maksutapoja.

Myös Klepp muistuttaa, että korttimaksaminen on monesti vielä suosituin maksutapa.

– Päivittäistavarakaupassa se on ylivoimainen vielä pitkään. Aika näyttää, miten ihmiset rohkaistuvat käyttämään mobiilimaksamista.

Tulevaisuudessa nähdään, jääkö markkinoille useita toimijoita vai keskittyykö maksaminen yhdelle toimijalle.

Meri Sintonen

Mobiilimaksamisen yleistymiseen vaikuttaa Suomessa se, että markkinoilla on varsin kirjava joukko palveluntarjoajia. Kansainvälinen Yougov-tutkimuslaitos selvitti syksyllä 2019 Suomen mobiilimaksumarkkinoita.

Nettipaneeliin osallistui Suomesta 1 879 vastaajaa. Kyselyn tulos oli, että Suomessa kolmen suurimman toimijan Mobilepayn, Paypalin ja Pivon yhteinen osuus mobiilimaksumarkkinoista jää alle 50 prosenttiin. Muissa Pohjoismaissa taas on yksi selvä markkinajohtaja. Esimerkiksi Ruotsissa hallitsee Swish ja Tanskassa Mobilepay.

– Suomi ei ole mobiilimaksamisessa niin paljon perässä muita Pohjoismaita kuin ajatellaan, mutta meillä on mobiilimaksamisen viidakko. Se on haastavaa, että on paljon vaihtoehtoja, Klepp toteaa.

Myös Sintonen on sitä mieltä, että vaikka vaihtoehtoja on hyvä olla, siitä seuraa myös ongelmia.

– Henkilöiden välisissä maksuissa vaaditaan sitä, että molemmilla on sama maksutapa. Se rajoittaa käyttöä. Tulevaisuudessa nähdään, jääkö markkinoille useita toimijoita vai keskittyykö maksaminen yhdelle toimijalle.

Meri Sintonen muistuttaa, että käteinen on monelle yhä ainoa maksutapa. Suomen Pankki

Klepp ja Sintonen uskovat, että erilaiset maksutavat ovat arkea vielä pitkään. Uusia maksutapoja tuntuu olevan paljon, mutta mobiilisovelluksetkin perustuvat perinteisiin järjestelmiin: korttimaksamiseen ja tilisiirtoihin.

– Kuluttajalle tulee muuttumaan se, millä maksu käynnistetään. Eli onko se sitten muovikortti, älykello tai mobiilisovellus, Sintonen sanoo.

Myös Klepp muistuttaa, että maksutilanteita ja tarpeita on hyvin erilaisia. Siksi eri maksutavoille on tulevaisuudessa paikkansa.

– Korttien katoaminen ei ole näköpiirissä. Digitaalisten maksujen vastaanotto on laajentunut, ja mobiilisovellukset ovat yleistyneet. Useammissa paikoissa otetaan vastaan kortti- tai mobiilimaksu, ja digitaalisen maksamisen kakku kasvaa. Tilaa on erilaisille toimijoille ja maksutavoille, eikä kehitys jää tähän.

Puhelimesta on tullut Katja Maunoselle tärkeä maksuväline. Käytössä on yhä kuitenkin myös kortti, tilisiirto ja käteinen. Tiina Mutila

Tällä hetkellä eletään vaihetta, jossa moni käyttää useita eri maksutapoja rinnakkain. Katja Maunonen kertoo, että hänellekin lähimaksu kortilla on yleisin maksutapa. Osan ostoksistaan hän maksaa edelleen myös käteisellä. Mobilepay on noussut näiden rinnalle, ja sillä on tullut maksettua kaupassakin, kun lompakko on jäänyt kotiin.

Hieman häntä mietityttää se, että puhelin alkaa olla niin elintärkeä työkalu arjessa.

– Jos puhelimen kadottaisi tai se menisi rikki, iskisi kyllä kova paniikki. Koko elämä on jo siellä.

Käteisen katoamiseen ei uskota Suomessa

Ruotsissa viranomaiset ovat jo lainsäädännöllä puuttuneet siihen, että käteisen saanti ei maassa heikentyisi. Meri Sintonen toivoo, että myös Suomessa huomioidaan kansalaisten mahdollisuudet käyttää käteistä.

– Käteinen ei ole häviämässä minnekään. Teimme kuluttajakyselyn, jonka mukaan pääasiassa käteistä maksuvälineenä käyttävien määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Tällaisten kuluttajien osuus on noin kuusi prosenttia.

Sintonen muistuttaa, että osalle kuluttajista käteisraha on edelleen ainoa maksutapavaihtoehto. Lisäksi se toimii varajärjestelynä eikä ole altis esimerkiksi verkkohäiriöille.

Kirsi Klepp toteaa, että käteisen saatavuus ja käyttö ovat edelleen hyvällä tasolla, eikä lainsäädäntöä tältä osin ole juuri nyt tarve tarkastella.

– Käteisen käyttö ei poistu. Seuraava askel jossain vaiheessa voi sitten olla digitaalinen keskuspankkiraha, joka tulisi setelien ja kolikoiden rinnalle.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut