Oma raha: Emilia Toivanen, 32, mikrosäästää häitään varten – "Korttimaksun veloituksessa ei edes huomaa, että euro siirtyy samalla säästötilille"

Toivaselle on kertynyt vuodessa huomaamatta satojen eurojen säästöt.

Emilia Toivanen kertoo, että myös hänen avopuolisonsa ja muutamat ystävänsä ovat löytäneet mikrosäästämisen ja hyötyneet siitä. Päivi Tuovinen

Tuomas Massinen

Mikrosäästämisestä on tullut suosittua viime vuosina, kun pankit ovat ottaneet käyttöön siihen liittyviä palveluja.

Termillä tarkoitetaan pienten summien säästämistä mahdollisimman usein. Tavoitteena on, että säästäminen olisi yhtä helppoa kuin kuluttaminen.

Emilia Toivanen, 32, halusi kokeilla vuosi sitten mikrosäästämistä, koska se kuulosti hänestä äärettömän helpolta säästötavalta.

– Kuulin ystävältäni OP:n Säästölippaasta, ja S-Pankin nettisivuilta luin, että S-bonukset voi siirtää suoraan rahastoon, Toivanen kertoo.

Alun kokeilusta muodostui pysyvä osa Toivasen arkea.

– Jokaisesta korttimaksustani menee euro Säästölippaaseen, josta siirrän ne kerryttämään säästötilin puskuria tai osakesäästötilin saldoa. Lisäksi S-bonukseni siirtyvät automaattisesti yhdistelmärahastoon.

Palveluntarjoajat voisivat antaa nykyistä rohkeammin ehdotuksia säästöjen sijoittamiseen.

Emilia Toivanen

Toivasen mielestä mikrosäästäminen on tehokas tapa säästää tai sijoittaa rahastoihin kuukausittain: sen avulla hänelle karttuu noin 50 euroa kuukaudessa ja satoja euroja vuodessa.

– Mikrosäästämisen paras puoli on se, että säästäminen on automaattista ja huomaamatonta. Korttimaksun veloituksessa ei edes huomaa, että euro siirtyy samalla säästötilille, Toivanen kertoo.

– Jos säästöt myös automatisoi siirrettäväksi rahastoon, sijoittaminenkin on helppoa, eikä erillistä siirtoa arvo-osuustilille tarvitse tehdä.

Toivanen ei löydä mikrosäästämisestä huonoja puolia, mutta siihen liittyvää kehitettävää kylläkin.

– Henkilöasiakkaille kohdistuvaa markkinointia mikrosäästämisestä voisi lisätä. Palveluntarjoajat voisivat antaa nykyistä rohkeammin ehdotuksia säästöjen sijoittamiseen, jos varoja ei halua makuuttaa matalakorkoisilla talletustileillä vaan saada tuottoja.

Vantaalainen Toivanen on ekonomisti, joka työskentelee Suomen Pankissa. Hänestä myös pienempituloinen voi harrastaa mikrosäästämistä. Palvelun käyttöönotto on mutkatonta, eikä säästettävien summien tarvitse olla suuria.

– Voi säästää vaikka niin, että korttimaksusta menee aina 50 senttiä säästötilille. Säästölippaaseen voi asettaa myös säästötavoitteen, jonka vuoksi varojen kerryttäminen ja seuranta on entistä mielenkiintoisempaa.

Toivanen suunnittelee korottavansa korttimaksusta siirtyvän summan yhdestä eurosta kahteen.

– Kerään mikrosäästämisen avulla varoja kesän häitäni varten.

Emilia Toivanen työskentelee Suomen Pankissa ekonomistina. Päivi Tuovinen

OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen kertoo, että pankin asiakkaat ovat avanneet yli 200 000 digitaalista Säästölipasta, joista 150 000:een säästetään aktiivisesti kuukausittain korttimaksuilla. Palvelu otettiin käyttöön vuonna 2016, ja kasvu on sittemmin ollut kovaa.

– Halusimme auttaa ihmisiä säästämään: olisi tärkeää, että jokaisella olisi taloudellinen puskuri siltä varalta, että tulee äkillisiä menoja, Kalajainen toteaa.

Kalajaisen mukaan mikrosäästäjissä on monenikäisiä, eikä mikään ikäryhmä korostu. Suurin osa säästää siten, että korttitapahtumasta menee euro lippaaseen.

OP:n asiakkaat saavat keskimäärin 50 euron kuukausisäästöt mikrosäästämisellä.

– 600 euroa vuodessa on jo hyvä summa, Kalajainen huomauttaa.

Mikrosäästämisen palveluja tarjoaa OP:n ja S-Pankin lisäksi ainakin Nordea, jolla on Säästölippaan kaltainen e-Possu.

– Joka korttiostoksesta menee e-Possuun säästettävä summa. Hyvä tapa mikrosäästää on myös siirtää kymmenen euroa kuukausittain rahastoon, kertoo Nordean sijoituspalveluista vastaava johtaja Tanja Eronen.

Erosen mukaan e-Possu perustettiin, koska säästämisestä haluttiin tehdä mahdollisimman vaivatonta ja hauskaa.

– Monet asiakkaat myös kaipasivat edelleen säästöpossuja, joihin pystyi tiputtamaan hilut. E-Possu on moderni säästöpossu.

Eronen arvioi, että etenkin nuoret ovat kunnostautuneet mikrosäästäjinä, mutta hekin harrastavat enemmän perinteisempää tilisäästämistä.

Mikrosäästäminen voi tuottaa huomaamatta sievoiset säästöt. Anneli Tuominen-Halomo

Erosen mukaan mikrosäästämisen hyviä puolia ovat säästämisen tai sijoittamisen säännöllisyys ja helppous.

– Jos esimerkiksi sijoituksiin siirtää rahaa kuukausittain, riski markkinaliikkeistä ja niiden huonosta ajoituksesta laimenee.

Kalajainen pitää hyvänä mikrosäästämisen psykologista ominaisuutta.

– Kun käyttää korttia, säästää, mutta myös silloin, kun ei käytä korttia, rahaa jää säästöön.

Kalajainen muistuttaa, että korttiostoksen yhteydessä siirtyneet säästösummat eivät katoa mihinkään – ne voi siirtää edelleen rahastoihin tai nostaa käyttötilille maksutta.

Eronen huomauttaa, että jokaiselle on tärkeää löytää itselle sopiva säästötapa. Hän muistuttaa, että mikrosäästämisessä saattaa myös menettää rahaa, jos ei seuraa säästöjensä tilannetta aktiivisesti.

– Jos mikrosäästämisellä kertyneet rahat jäävät makaamaan tilille inflaation syötäväksi, tapa ei ole tehokas. Kannattaakin muistaa siirtää säästöt aika ajoin rahastoihin tai osakkeisiin, jotka tuottavat tiliä selvästi paremmin pitkällä aikavälillä, Eronen vinkkaa.

Kansa säästää aiempaa innokkaammin

Säästämisen suosio on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Suomalaiset ovat löytäneet etenkin rahastosäästämisen eli sijoittamisen rahastoihin.

– Kun pari vuotta sitten saimme 6 000 säännöllistä uutta rahastosäästäjää kuukaudessa, viime tammikuussa heitä tuli 21 000, kertoo OP:n varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen.

OP:lla rikkoontui helmikuun puolivälissä miljoonan rahasto-osuudenomistajan raja. Osuudenomistajien määrä on kasvanut viidessä vuodessa 370 000:lla, viime vuonna heitä tuli 115 000.

Nordeassa on rahastosäästäjiä noin puoli miljoonaa ja osakesäästäjiä noin 200 000.

– Tällä hetkellä meille tulee kuukausittain noin 1 500–2 000 uutta sijoittajaa, jotka eivät ole aiemmin sijoittaneet Nordeassa, kertoo Nordean sijoituspalveluista vastaava johtaja Tanja Eronen.

Osa asiakkaista säästää yhä myös perinteiselle säästötilille, mutta nollakorkojen takia niiden tuotot jäävät minimaalisiksi verrattuna rahastoihin tai osakkeisiin.

Kalajaisen mukaan tavanomaista tilisäästämistä on vaikeampi seurata kuin rahastosäästämistä.

– Meillä kuitenkin kasvoivat viime vuonna kotitalouksien talletusvarat kahdeksan prosenttia ja myös sijoitusvarat. Tämä saattaa kertoa markkinaosuutemme kasvusta molemmissa.

Säästämisen suosion syitä on monia. Digityökalut ovat helpottaneet sitä. Osake- ja rahastokohteiden määrä on kasvanut. Ihmisillä on myös aiempaa enemmän sukanvarteen laitettavaa varallisuutta.

– Koronakriisi on tuonut monille ajatuksia siitä, että nyt pitäisi säästää myös pahan päivän varalle, Kalajainen lisää.

Eronen uskoo, että sijoittaminen säästömielessä on lisääntynyt etenkin siksi, että taloustaitoihin on satsattu aiempaa enemmän 2000-luvulla yläkouluissa ja lukioissa. Myös pankit ovat tarjonneet sijoittamiseen aiempaa enemmän mahdollisuuksia, kuten osakesäästötilin.

Kalajaisen mukaan keskivertosuomalainen aikuinen säästää rahastoihin keskimäärin 70–80 euroa kuukaudessa.

Kalajainen pohtii, että suomalaisten tietoisuutta eri säästämistavoista pitäisi edelleen kehittää.

– Yllättävän moni tuntuu yhä ajattelevan, että säästäminen on vaikeaa ja sijoittaminen on vain rikkaiden asia. Nämä käsitykset eivät mielestäni pidä paikkaansa. Esimerkiksi mikrosäästämisen kautta kaikki voivat säästää ja sijoittaa helposti pieniäkin summia.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut