Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hyvinvointi | Salla Hiltunen, 53, lopetti vuosikymmeniä kestäneen tupakoinnin kertalaakista lääkärin kehotuksesta – "Helpompaa kuin laihduttaminen"

Korona on saanut tuhannet suomalaiset lopettamaan sauhuttelun. Tutkimusten mukaan tupakoitsijoilla on tupakoimattomia suurempi riski sairastua koronaviruksen vakavaan tautimuotoon.

Salla Hiltunen kuljettaa mukanaan tupakka-askia, jossa on jäljellä yksi tupakka. Varmuuden vuoksi.

– Jos jostain syystä tulisi tupakanhimo, niin ei tarvitsisi ostaa koko laatikkoa. Ajattelen, että se voisi olla menoa sitten.

Yksi paha hetki koitti siskon kanssa ajetun peurakolarin jälkeen. Vaikka he selvisivät siitä ehjin nahoin, kokemus oli pelottava.

– Kolarin jälkeen tuli mieleen, että nyt olisi tupakan paikka. Mutta heti seuraava ajatus oli, että enhän minä polta enää.

Mynämäellä asuva Hiltunen, 53, tumppasi viimeisen savukkeensa 5. huhtikuuta 2020. Sauhuttelu loppui kerrasta, ja pontimena olivat terveydelliset syyt.

– Sain yhden diagnoosin lisää. Tauti on sellainen, jota tupakointi ehdottomasti pahentaa.

Hiltunen aloitti tupakoinnin 15-vuotiaana.

– Kavereiden kanssa poltimme salaa punaista Marlboroa, vaikka se oli hiton pahaa. Kai se oli meidän mielestämme aikuisuuden merkki.

– Myöhemmin tupakointi on ollut minulle selvästi vain tapa.

Hiltusen tupakointi oli tauolla muutamaan otteeseen: Ensimmäisen kerran, kun silloisen poikaystävän vanhemmat eivät hyväksyneet polttamista. Myös raskaana ollessaan hän pysyi visusti erossa tupakasta.

– Sitten se taas lipsahti, ja vuodesta 2000 aloin polttaa säännöllisesti.

Hiltunen poltti noin kymmenen savuketta päivässä. Määrä pysyi vuodesta toiseen vakiona. Lopettaminen kävi aika ajoin mielessä, mutta koska pakottavaa syytä lopettamiselle ei ollut, polttaminen jatkui.

Viime keväisen lääkärikäynnin lisäksi aika oli muutoinkin otollinen. Hiltusen puoliso ja läheinen työkaveri olivat lopettaneet jo aiemmin, joten sekin kannusti lopettamaan.

Koronavirus ja sen aiheuttama tauti ei varsinaisesti vaikuttanut asiaan, mutta takaraivossa sekin kolkutti.

– Olen sairastanut tosi harvoin flunssan, mutta aina kun sen sain, tauti oli tosi raju. Se meni aina syvälle keuhkoihin.

Hiltunen lopetti tupakoinnin kerrasta poikki -tyylillä.

– Lääkäri kirjoitti Champix-reseptin. Se on kallista, joten päätin, että kokeilen ensin ilman. En tarvinnut sitä missään vaiheessa.

Champixin vaikuttava aine on varenikliini, jonka vaikutuksesta tupakanhimo ja nikotiinin aiheuttama riippuvuus vähenee. Se myös lievittää vieroitusoireita.

Hiltunen ei käyttänyt myöskään nikotiinikorvaushoitoa.

– En koe, että minulla olisi ollut vieroitusoireita. Ei kireyttä eikä muutakaan.

Hyviä vaikutuksia sen sijaan alkoi ilmetä varsin pian: esimerkiksi haju- ja makuaisti alkoivat toimia aiempaa paremmin.

Myös mieli rauhoittui.

– Aiemmin jos tiesin, että pitää olla pitkään polttamatta esimerkiksi lennon takia, mietin aina, että missä välissä ehdin tupakalle. Nyt on tosi paljon helpompaa.

Hiltusen mielestä lopettaminen onnistuu, kun sen taustalla on oma päätös.

– Mikään ei muutu, jos oma ajatustapa ei muutu. Ulkopuolisten puheet tai toiveet eivät toimi ollenkaan.

Hän itse pitää laihduttamista tupakoinnin lopettamista vaikeampana.

– Tupakoinnin voit lopettaa kokonaan, syömistä et.

Hiltunen kertoo, että hän ei itse ajattele tupakointia enää juuri ollenkaan.

– Ihmeitä saa tapahtua, että aloittaisin uudelleen. Aikansa kutakin.

5. huhtikuuta 2021 on pääsiäismaanantai.

– Vuosipäivä käy varmasti mielessä, mutta ehkä sitä ei sen kummemmin juhlita, Hiltunen uumoilee.

Tuhannet suomalaiset ovat lopettaneet tupakoinnin koronaviruksen vuoksi. Ajantasaista, tarkkaa tietoa lopettaneiden määrästä ei ole, mutta suuntaa antaa kansanterveysjärjestö Suomen ASH ry:n Taloustutkimuksella viime syksynä teettämä tutkimus. Siinä kartoitettiin koronan vaikutusta tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön.

Tutkimuksen mukaan keskimäärin 11 500 suomalaista lopetti tupakoinnin nimenomaan koronan vuoksi maalis–syyskuussa viime vuonna.

Lisäksi 15 prosenttia edelleen tupakoivista kertoi vähentäneensä polttamiensa savukkeiden määrää koronan vuoksi.

– Viime syksyn jälkeen lopettaneiden määrää ei tiettävästi ole selvitetty. Arvioiminenkin on hankalaa, sanoo Suomen ASHin toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Tupakoinnin lopettamista puoltavat tutkimustulokset. Niiden mukaan tupakoitsijoilla on tupakoimattomia suurempi riski sairastua koronaviruksen vakavaan tautimuotoon.

Haran mukaan monet haluavat lopettaa, mutta koronaväsymys vaikuttaa myös vastakkaiseen suuntaan. Samaa mieltä on Hengitysliiton Stumppi-neuvonnasta vastaava terveysasiantuntija Maija Kolstela.

– Tupakoinnin lopettaminen on monelle hankalaa muutenkin, joten tällainen erityisen stressaava tilanne saattaa kannustaa jatkamaan totuttua tapaa. Aihetta saatetaan jopa välttää, Kolstela toteaa.

Suomalaisten tupakointi vähenee tasaisesti. Syksyisen kyselyn mukaan 10 prosenttia 18–79-vuotiaista suomalaisista tupakoi päivittäin. Sähkösavukkeita käytti prosentti ja nuuskaa neljä prosenttia vastaajista.

Vielä 1960-luvulla miehistä lähes 60 prosenttia poltti. Naisten tupakointi oli yleisintä 1990-luvun alussa, jolloin joka viides nainen poltti.

Lopettamista harkitsevia on paljon. ASHin tutkimuksessa 70 prosenttia tupakoivista oli huolissaan tupakoinnin aiheuttamista terveyshaitoista, ja 44 prosenttia halusi lopettaa tupakoinnin

– Suurin syy tupakoinnin lopettamiseen on huoli terveydestä, kakkosena tulevat taloudelliset syyt, Kolstela sanoo.

Tupakoinnin lopettamiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa. Joillekin sopii kerrasta poikki, jotkut lähtevät liikkeelle vähentämällä.

Myös lopettajat ovat erilaisia.

– Osa tekee muutosta reippaasti, kun taas osa odottaa hiukan epärea­listisesti, että tupakointi unohtuu ja asia hoituu kuin nappia painamalla, Kolstela sanoo.

– Osa taas haluaisi lopettaa, mutta he kokevat sen niin vaikeaksi, että ikään kuin luovuttavat jo etukäteen.

Kolstelan mukaan tärkeintä on sisäinen motivaatio ja luottamus omaan itseensä.

– Jos uskoo, että pystyy lopettamaan, se yleensä kannattelee. Asenne ratkaisee.

Lopettaminen aiheuttaa osalle fyysisiä vieroitusoireita mutta ei kaikille. Monelle lopettajalle on yllätys, että tapa tupakoida istuu niin tiukassa.

– Monet ovat sanoneet, että irrottautuminen on tuskaista: ”kuin ystävästä luopuisi”, Kols­tela vertaa.

Monelle tupakointi on myös ajankulua, ja tupakkatauot rytmittävät päivää. Jos tupakoinnista luopuu, mitä tilalle?

– Kannustamme aina liikkumaan enemmän, mutta se voi olla muutakin, vaikka ristikoiden täyttämistä, Kolstela toteaa.