Koti & Asuminen: Koiran tarkka nenä löytää sen, mitä kukaan ei haluaisi kodistaan löytää – "Ennen vanhan talon tuoksu oli vain piirre, jota ei kummeksittu"

Yleisimmin sisäilmaongelmia on 70- ja 80-luvun rakennuksissa. Homekoirat löytävät rakenteissa piilevät mikrobikasvustot.

Koira haistaa homeen ja muut mikrobit. Kuvassa Hilda. Laura Kaski

Johanna Koskiahde

Homekoirayrittäjä Henna Karihtala kulkee käyttölinjaisten labradorinnoutajiensa ja cockerspanieleidensa kanssa määrätietoisesti 70-luvulla rakennetussa asunnossa etsien jotain, mitä ei toivota löytyvän.

– Tämän ikäluokan kiinteistöt ovat suurin asiakaskunta, sillä 70- ja 80-luvuilla käytettiin yleisesti valesokkelirakennetta ja tasakattoa, kahta Suomen ilmasto-oloihin sopimatonta riskirakennetta, summaa Karihtala.

Kannuslainen yrittäjä on tehnyt homekoirineen kartoituksia useamman maakunnan alueella Homehukka-yrityksensä kautta jo vuosikymmenen.

– Mikrobit tarvitsevat lisääntyäkseen kosteuden, lämmön sekä kasvualustaksi huokoisen materiaalin. Jos rakenne hengittää ja materiaalit pääsevät kuivumaan, ongelmilta yleensä vältytään, selvittää Karihtala.

Yleinen oletus on, että rakennuksen kosteusvauriot saavat aina alkunsa pesutiloista. Useimmiten sisäilmaongelmien syy on kuitenkin muualla talon rakenteissa.

– Hajuhaitta tai oireilu herättää ihmiset yleensä epäilemään hometta. Myös tuhohyönteisten, kuten muurahaisten ja sokeritoukkien, runsas ilmestyminen voi viitata siihen, että rakenteissa on niille mieluisaa kosteutta, Karihtala toteaa.

70- ja 80-luvuilla käytettiin yleisesti valesokkelirakennetta ja tasakattoa, kahta Suomen ilmasto-oloihin sopimatonta riskirakennetta.

Henna Karihtala

Huoneilman tunkkaisuus ei kuitenkaan automaattisesti merkitse kosteusvauriota ja hometta.

Kiinteistöjen hajuhaittojen syynä voivat olla myös ilmavuodot rakenteissa ja puutteellinen ilmanvaihto. Epäpuhdasta korvausilmaa tulee asuintiloihin rakenteiden kautta, jolloin hajut levittyvät huoneilmaan.

– Hajut voivat tulla maaperästä asti. Näissä tapauksissa lattia- ja seinäsaumojen sekä läpivientien tiivistäminen esimerkiksi elastisella saumausmassalla ja korvausilmaventtiilien lisääminen voivat parantaa huoneilmaa, Karihtala neuvoo.

Jos rakenteista löytyy kosteutta ja mikrobeja, edessä voi olla kallis remontti. Valesokkelitaloja korjataan kengittämisellä, jossa pohja nostetaan maanpinnan yläpuolelle.

– Pahimmillaan kosteus on näissä rakenteissa noussut niin, että ne on uusittava kauttaaltaan ikkunasta alaspäin. On tapauskohtaista, kannattaako lähteä korjaamaan vanhaa vai rakentaa uusi talo, Karihtala toteaa.

Korjaukset on syytä tehdä asiantuntijan johdolla, sillä ongelman syy on saatava pois.

– Jälkitarkastus on hyvä tehdä, kun korjauksesta on kulunut kuukausia. Näin mahdollinen homekasvuston uusiutuminen löydetään varmemmin, vinkkaa Karihtala.

Rintamamiestalojen yleinen sisäilmaongelma on puutteellinen ilmanvaihto. Lukuisten remonttien myötä talojen alkuperäinen idea on muutettu ja unohdettu täysin ja tällöin on menetetty myös ilmanvaihdon tasapaino.

– 50- ja 60-luvuilla talojen keskelle rakennettiin muuri, jonka piipun kautta poistui väljien ikkunoiden kautta sisälle virrannut ilma. Jos tulisija puretaan ja ikkunat vaihdetaan uusiin tiiviisiin, ilmanvaihto muuttuu puutteelliseksi. Ilma tunkeutuu sisälle seinä- ja lattiarakenteiden läpi, jollei korvausilmaventtiilejä asenneta riittävästi, Karihtala selvittää.

Samoin taloon myöhemmin rakennettu suihkutila on usein ongelmien lähde.

– Tyypillistä on, että betonilattia on valettu kiinni puurakenteisiin, muutettaessa vaikkapa vaatekomero suihkuksi. Nämä kosteusvauriot ovat kuitenkin yleensä pienempialaisia, kuin esimerkiksi 70-lukujen riskirakenteiden aikaansaamat, korostaa Karihtala.

Vanhan talon ostaja kohtaa todennäköisesti remonttitarvetta ja yllätyksiä. Toisaalta myös upouusissa taloissa on homekoirille työtehtäviä.

– Tuntuu, että ihmiset reagoivat nykyään herkemmin kaikkeen. Ennen vanhan talon tuoksu oli vain piirre, jota ei kummeksittu. Nykyään sisällä vietetään paljon enemmän aikaa ja kiinnitetään enemmän huomiota näihin asioihin. Kun vielä remonteilla muutetaan vanhan talon ilmanvaihtotasapaino vedon poistamiseksi, voi ilmetä ongelmia, Karihtala summaa.

Homekoiran käynnin jälkeen rakenteista on tarvittaessa syytä ottaa näytteet kuntokartoittajan toimesta. Homeen laatu varmistetaan laboratorionäytteistä.

Homekoira tilataan töihin usein vasta silloin, kun oireita ja epäilyksiä on herännyt.

– Kartoituksen voi tilata kohteeseen jo ennen kauppaa. Pelkkä pintapuolinen kosteusmittaus kun ei kerro rakenteissa piilevistä mikrobikasvustoista mitään, Karihtala huomauttaa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut