Suomessa ilmafriteerauskeitinbuumi alkoi vajaat pari vuotta sitten. Airfryerilla voi tehdä lähes mitä tahansa – paitsi kaalilaatikkoa, sanoo Winne.
Pienessä kerrostalokeittiössä häärää innostunut mies. Hän on Wellu Winne, 66, ja hänellä on uusi ihastus. Kodinkoneen nimi on airfryer, suomeksi ilmafriteerauskeitin tai kiertoilmakypsennin.
– Se on kuin pieni kiertoilmauuni, ja sillä voi valmistaa kaikkea, mitä tavallisessa kiertoilmauunissakin, hän selittää.
Kiinnostus laitetta kohtaan heräsi, kun Winne luki aiheesta lehtijuttuja. Hän päätteli, että sellainen voisi olla kuin tehty yhden miehen talouteen.
– Sillä voi valmistaa vaikka aterian kerrallaan – ja nopeasti, hän sanoo.
Winne hankki airfryerin maaliskuussa ja arvelee käyttäneensä sitä jo kymmeniä kertoja. Aikaisemmin hän epäili sen olevan ”ihan huuhaata” mutta tuli nopeasti toisiin ajatuksiin.
– Tämä ei ole mikään leipäkone, joka jää pölyttymään kaappiin. Kaikki on onnistunut, mitä olen tehnyt, hän toteaa.
Iitissä asuva Winne ei ole airfryer-innostuksineen yksin. Pelkästään Facebookissa on suomalaisten airfryer-harrastajien ryhmä, jossa on lähes 58 000 jäsentä.
Jäsenet jakavat reseptejä ja vinkkejä sekä kysyvät toisiltaan neuvoja ahkerasti. Vapun aikaan sivu täyttyi herkullisen näköisten sokerimunkkien kuvista.
Winneä kiinnosti airfryerissa se, että sillä voi valmistaa ruokaa ilman rasvaa tai hyvin vähällä rasvalla. Pikadieetit hylännyt Winne tähtää elämäntapamuutokseen, ja siinä hän uskoo airfryerin tukevan häntä.
– Rasvan määrä vähenee tosi paljon tämän myötä. Haluan myös oppia syömään enemmän vihanneksia, ja niitä airfryerissa tulee laitettua enemmän kuin ennen, hän sanoo.
Airfryerin hankkimisen jälkeen Winne kertoo painonsa pudonneen pari kiloa.
Airfryereita on markkinoilla monenlaisiin tarpeisiin sinkkutalouksista suurperheiden käyttöön. Ensimmäinen malli tuli markkinoille runsas kymmenen vuotta sitten. Varsinaiseksi buumiksi airfryer on noussut vuoden tai kahden sisällä.
Kone muistuttaa pientä uunia, johon voi työntää ruoan kypsymään erilliseen paistokoriin. Valmistajat painottavat sillä valmistuvan ruoan vähärasvaisuutta ja rapeutta.
Airfryerissa ilma kiertää nopeammin kuin tavallisessa kiertoilmauunissa, joten ruoka myös valmistuu nopeammin. Paistamisen, friteeraamisen ja grillaamisen lisäksi airfryereilla voi myös leipoa. Sitä Winne ei ole vielä ennättänyt kokeilla.
– En ole makean ystävä, mutta kuppikakkuja voisi joskus kokeilla, hän sanoo.
Winne löysi pienen, 4,5 litraa vetävän airfryerinsa verkkokaupasta ja sai sen postituskuluineen alle seitsemälläkympillä.
Tehokkaimmat ja suurimmat mallit maksavat useita satoja euroja, halvimpia saa noin 50 eurolla. Malleja ja merkkejä on markkinoilla lukuisia.
Winne on valmistanut muun muassa kanan siipipaloja ja koipireisiä. Hän on myös kokeillut, miten erilaiset perunalajikkeet airfryerissa käyttäytyvät. Winne on heittänyt paistokoriin raakoja ja keitettyjä perunoita sekä kaupan pakasteranskalaisia.
– Minusta keitetystä puikulaperunasta tulee paras. Niitä jääkaappikylminä kuorineen airfryeriin ja makkaranpaloja sekaan, Winne vinkkaa.
Perunoista tulee pehmeitä sisältä ja rapeita päältä. Sekin sopii Winnelle hyvin, että makkaran ylimääräinen rasva valuu pois paistokorin alla olevaan astiaan.
Kaupan ranskalaiset ovat olleet Winnelle pettymys. Niistä ei hänen mielestään tule airfryerissa hyviä. Ja jos rehellisiä ollaan, parhailta maistuvat rasvassa uppopaistetut itse tehdyt ranskalaiset, Winne myöntää.
– Niitäkin olen joskus tehnyt, mutta ne ovat todella kovatöisiä, eikä rasvan kanssa läträäminen ole kivaa.
Winnen suosikkiruoka loihditaan lohesta. Hänestä siitä tulee parasta airfryerissa, vaikka hän omistaa sähkösavustimen ja pienen pöytägrillinkin.
– Kalasta tulee juuri sopivan lohkeilevaa ja pinta paistuu kauniin ruskeaksi.
Winne säätää airfryerin yleensä 190 asteeseen eikä käytä laitteen automaattista ajastusta. Lohta hän kypsentää yleensä 12 minuuttia.
– Laitan mieluummin ajastimen soimaan kolmen minuutin välein ja tarkistan tilanteen. Ruokaa tulee sillä tavalla myös välillä sekoiteltua, hän perustelee.
Siipipalat eli hot wingsit valmistuvat 15 minuutissa. Makkaraperunat Winne saa mielestään täydellisiksi yhdeksässä minuutissa.
Tavallista uunia Winne käyttää tätä nykyä harvoin, paistinpannua vielä harvemmin.
– Kaalilaatikkoa tein viime viikolla uunissa. Siitä tuskin olisi airfryerissa tullut hyvää.
Winne on jäänyt eläkkeelle puolustusvoimista vuonna 2003. Nyt hän on tehnyt toistakymmentä vuotta opettajansijaisuuksia Kouvolan seudulla. Hän on sijaistanut muun muassa kotitalousopettajaa yläkoulussa.
– Se on kivaa, sillä olen harrastanut ruoanlaittoa 40 vuotta, hän sanoo.
Sanojensa vakuudeksi hän osoittaa kirjahyllyään, jossa on satakunta keittokirjaa.
Vapaa-ajallaan Winne harrastaa teatteria ja musiikin tekemistä. Kulttuuriharrastuksissa luovuus on hyve, mutta keittiössä Winne luottaa painettuun sanaan.
– Kun ei ala säveltää vaan noudattaa reseptiä, ruoka ei voi epäonnistua, hän sanoo.
Wellun uunilohi
2 annosta
300 g ruodotonta lohifileetä
0,5 tl merisuolaa
0,5 rkl savunmakuista BBQ-kastiketta
Päälle: limeä ja tilliä
Kermaviilikastike:
2 dl kermaviiliä
2 rkl ruohosipulia pilkottuna
1 rkl tilliä pilkottuna
Yhden pienen ananaspurkin mehu
ripaus suolaa
1. Ota lohi jääkaapista huoneenlämpöön noin tunti ennen valmistusta. Ripottele päälle merisuolaa ja sivele pinnalle savunmakuista kastiketta.
2. Nosta filee nahkapuoli alaspäin airfryerin paistokoriin esimerkiksi muovilastan avulla.
3. Säädä laitteen lämpötila 190 asteeseen ja käynnistä laite. Anna kalan olla laitteessa yhteensä noin 12 minuuttia ja tarkista kypsyys esimerkiksi kuuden minuutin kohdalla.
4. Kun kala on kypsä, siirrä se lastan avulla pois paistokorista. Nahka jää usein ritilän pohjalle.
5. 5. Sekoita kermaviilikastikkeen ainekset. Tarjoa kala tuoreen tillin ja kermaviilikastikkeen kera. Purista kalan päälle limen mehua.
Voit tarjota lohen kanssa esimerkiksi airfryerissä kypsennettyjä puikulaperunoita, jotka olet ensin kuorineen keittänyt, antanut jäähtyä jääkaapissa ja pilkkonut lohkoiksi. Ne valmistuvat noin yhdeksässä minuutissa.
