Kun Henri Heinonen kuolee, hänen kehonsa syväjäädytetään – haaveena herätä henkiin uudenlaisessa maailmassa

Henri Heinonen uskoo kryoniikan mahdollisuuksiin. Kehon jäädyttäminen oikealla tavalla voisi pysäyttää elämän ja käynnistää sen uudelleen.

Henri Heinosen mielestä valtio tai sote-alue voisi huolehtia kaikkien kansalaisten kryosäilömisestä. Peppi Lokka

Tomi Kangasniemi

Kun aika jättää meistä, edessä on arkku- tai polttohautaus. Jyväskyläläisellä Henri Heinosella, 37, on muita suunnitelmia. Hän haluaa tulla syväjäädytetyksi.

Suunnitelma on, että kun Heinonen aikanaan todetaan kuolleeksi, paikalle hälytetään Englannista hoitotiimi. Tiimi noutaa Heinosen kehon ja laittaa sen jäihin.

Keho jäähdytetään noin kymmeneen asteeseen ja verenkiertoa pidetään toiminnassa sydän-keuhkokoneella. Samalla annetaan verta ohentavaa lääkitystä. Sitten kehon verta ja vettä korvataan eräänlaisella pakkasnesteellä.

Heinosen keho asetetaan laatikkoon, jonka lämpötila on liki sata miinusastetta. Sitten keho matkustaa Yhdysvaltoihin, jossa sitä jäähdytetään edelleen.

Verta korvataan suoja-aineilla ja keho upotetaan silikoniöljyyn. Lopulta Heinosen keho jäädytetään nestemäisellä typellä lasimaiseen tilaan.

Kryosäilöttyjä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä joitain satoja. Henri Heinonen on yksi harvoista kryosäilöntäsopimuksen tehneistä suomalaisista. Peppi Lokka

Tämä on yksi keino taistella pessimismiä vastaan.

Henri Heinonen

Sitten keho odottaa säiliössä 196 miinusasteessa aikaa, jolloin tiede on mahdollisesti edistynyt niin paljon, että Heinosen elintoiminnot voisi palauttaa ja hän aloittaisi uuden elämän.

Kryoniikka eli syväjäädytys kuulostaa tieteiselokuvalta. Idea onkin lähtöisin 1960-luvun alun tieteiskirjallisuudesta. Syväjäädytys pohjautuu ajatukseen, että alhaisissa lämpötiloissa organismien, kuten ihmisten tai eläinten, aineenvaihdunta ja kehon rappeutuminen pysähtyy lähes täysin.

Kryoniikan lähtökohta on, että jäädyttämällä keho oikealla tavalla elämä voidaan pysäyttää ja käynnistää uudelleen.

Nykytieteen mukaan kryoniikalla jäädytettyjä vainajia ei pystytä herättämään henkiin, mutta tulevaisuudessa kaikki voi olla toisin.

– Sata vuotta sitten olisi ollut käsittämätöntä puhua elvytyksestä ja defibrillaattorista. Ennen ihmiset vain lyyhistyivät maahan ja heidät todettiin kuolleeksi. Näen kryoniikan modernina yrityksenä kehittää elvytyskeinoja, Heinonen toteaa.

Heinonen kiinnostui kryoniikasta kymmenisen vuotta sitten. Hän liittyi Suomen Kryoniikkaseuraan, jossa hän toimii nyt hallituksen puheenjohtajana.

Kryoniikassa Heinosta viehättää optimismi.

– Yhteiskuntamme on nykyisin hyvin pessimistinen. Tuntuu, että ei ole visioita paremmasta tulevaisuudesta. Tämä on yksi keino taistella pessimismiä vastaan.

Nuorempana Heinonen ajatteli, että lääketiede kehittyy vauhdilla ja syövät ovat pian voitettu vihollinen. Kehitys on ollut hitaampaa kuin hän ajatteli.

– Kryoniikka on hätäverkko. Siinä yritetään pitkittää elämää teknologian keinoin. Jos kuolee sairauteen, jota ei ole saatu parannettua, se tarjoaa vielä viimeisen oljenkorren, hän kuvailee.

Kryoniikka herättää luonnollisesti myös vastustusta. Heinosen mukaan kaikki uusi pelottaa ihmisiä ja järkyttää monen maailmankuvaa.

Henri Heinonen on tehnyt sopimuksen kryosäilytystä tarjoavan organisaation kanssa. Hän kantaa mukanaan toimintaohjeita ensihoidolle äkillisen kuoleman varalta. Peppi Lokka

– Kuulostaa totta kai radikaalilta, että ihmisen elimistöön laitetaan niin sanotusti pakkasnestettä ja keho laitetaan nestetyppeen kymmeniksi vuosiksi odottamaan lääketieteen kehittymistä.

Heinosen mukaan moni fakta puhuu kuitenkin kryoniikan toimivuuden puolesta. Hän ottaa esimerkin radiologina työskentelevästä Anna Bågenholmista, joka vajosi jäihin vuonna 1999.

Bågenholmin ruumiinlämpö laski alle 14 asteeseen, ja hänen sydämensä oli pysähtyneenä jopa tunteja. Hän kuitenkin toipui monen tunnin elvytyksen jälkeen.

Toinen Heinosen esimerkki on eläinmaailmasta. Metsäsammakko muodostaa elimistössään talven varalle eräänlaista pakkasnestettä. Sammakon hengitys ja sydän pysähtyvät talvella kuukausien ajaksi, mutta kevään tullen sammakko elpyy taas eloon.

Heinosen mukaan Bågenholmin tapaus osoittaa, miten ihminen voi tietyissä tilanteissa säilyä hengissä yllättävän pitkään. Hän miettiikin, miten ajantasainen nykyinen elvytyskäytäntö on esimerkiksi hypotermiapotilailla.

Sen Heinonen toki tietää, että kryoniikka edustaa spekulatiivista lääketiedettä. Tällä hetkellä ei tiedetä, voidaanko nyt kryosäilöttynä olevia ihmisiä koskaan elvyttää. Sama pätee nykytiedon mukaan jatkossakin kryosäilöttäviin ihmisiin.

Heinosella on kuitenkin vankka usko tieteen ja teknologian kehitykseen.

– Tieteeseen kuuluu skeptisyys, mutta optimismi ja skeptismi eivät ole ristiriidassa keskenään.

Jos tiede tosiaan kehittyisi niin, että Heinonen kyetään tulevaisuudessa herättämään henkiin, eikö häntä arveluta herätä aivan toisenlaisessa yhteiskunnassa?

Heinonen haluaa kääntää asian toisinpäin. Hän miettii, miltä nykyinen elämä näyttää kaukaisen tulevaisuuden näkökulmasta.

– Minä koen parhaillaan kulttuurisokin, kun luen uutisotsikoita tai seuraan vihaista somekeskustelua. Ihmiset ovat selvästi luovuttaneet sen suhteen, että tulevaisuus voisi olla hyvä paikka.

Heinosta ei häiritse sekään, että hän heräisi täysin tuntemattomien ihmisten keskuuteen. Heinosen mukaan tulevaisuudessa voi yhtä lailla tutustua uusiin ihmisiin eivätkä kaikki ihmiset välttämättä ole vieraita.

Osa nyt elävistä voidaan kryosäilöä, ja voi tapahtua myös lääketieteellisiä läpimurtoja, jotka tuovat lisää elinvuosikymmeniä nykyihmisten elämään.

Heinonen ei myöskään kanna huolta siitä, miten esimerkiksi toimeentulo tulevaisuudessa järjestyy.

– Monet yhteiskunnan toiminnot ovat varmasti automatisoituja, ja käytössä on varmasti jo jonkinlainen maailmanlaajuinen perustulo. Ihminen on oppivainen eläin, joten varmasti tulevaisuudessakin voi kehittää omia taitojaan.

Miten kryosäilöntä sitten käytännössä toteutetaan? Periaatteessa kuka tahansa voi tehdä kehostaan kryosäilöntäsopimuksen. Senkin voi päättää, säilöökö koko kehon vai vain aivot.

Henri Heinonen näkee kryoniikan radikaalimpana versiona koomasta. Tieteen kehittyessä kryosäilötyt ihmiset voisi myös herättää henkiin. Peppi Lokka

– Jotkut haluavat säilöä vain aivot, koska heidän mielestään se riittää henkilön elvyttämiseksi takaisin eloon tulevaisuudessa, Henri Heinonen toteaa.

Aivojen säilöntä on myös huomattavasti halvempaa kuin koko kehon säilöminen. Sopimus koko kehon kryosäilömisestä maksaa organisaatiosta ja sopimuksesta riippuen 200 000 – 300 000 euroa.

Hintaa selittää se, että sopimukseen voi sisältyä kehon kuljetus yksityiskoneella kuolinpaikasta säilöntäpaikkaan. Myös säilytyksen kesto voi olla periaatteessa mitä tahansa kymmenistä vuosista satoihin vuosiin. Kehoa säilytetään niin kauan kuin se on mahdollista, eli mitään tarkkaa aikarajaa ei ole annettu.

Kryosäilöntää tarjoavia yrityksiä on Yhdysvaltojen ohella nykyisin myös Euroopassa. Kryo­säilöntää harkitsevan tuleekin ensin ottaa yhteys johonkin näistä yrityksistä.

Sen jälkeen hankitaan vakuutusyhtiöltä henkivakuutus. Kryo­säilöntäorganisaatiosta tulee henkivakuutuksessa edunsaaja.

Tällä hetkellä oman kehon saaminen kryosäilöntäsopimuksen piiriin on vielä monen mutkan takana. Vakuutus voidaan esimerkiksi erilaisin perustein evätä.

Heinonen toivookin, että prosessi olisi yksinkertaisempi ja oikeudenmukaisempi. Tällä hetkellä kryoniikka suosii kalleutensa ja henkivakuutuspainotteisuutensa takia rikkaita, nuoria ja terveitä ihmisiä.

– Haluaisin pikaisesti muutoksen. Kaikilla pitäisi olla oikeus kuoleman jälkeiseen syväjäädytykseen. Toivoisin, että tämä olisi vain ilmoitusluonteinen asia. Kanta.fi-palvelussa voisi laittaa rastin ruutuun, että haluaa tulla säilytetyksi näin.

Hän

Henri Heinonen

37-vuotias, asuu Jyväskylässä.

Filosofian maisteri.

Tekee väitöskirjaa kryptovaluutoista ja lohkoketjutekniikoista Jyväskylän yliopistossa.

Suomen Kryoniikkaseuran hallituksen puheenjohtaja.

Harrastaa ihmisoikeusaktivismia, tieteitä ja teknologiaa.

Kryosäilönnän toteutumiseen monia esteitä

Teoriassa mahdollista mutta käytännössä varsin ongelmallista. Näin kiteyttää ihmisen syväjäädyttämisen Itä-Suomen yliopiston neurokirurgian professori Ville Leinonen.

Isoin ongelma liittyy ihmisen aivotoimintaan.

– Arkitilanteessa tämä menee vielä scifin puolelle, sillä kun verenkierto kehossa pysähtyy, aivot alkavat välittömästi hapantua.

Leinosen mukaan kylmissä olosuhteissa aivot toki säilyvät pidempään, mutta syväjäädytyksen onnistuminen vaatisi käytännössä kehon pakastamista elävänä.

– Teoriassa tämä voisi toimia niin, että ihminen kytketään jo ennen kuolemaa sydän-keuhkokoneeseen ja kehoa viilennetään aste asteelta. Tätä varten pitäisi sitten myös eutanasian olla sallittua.

Jos tämä onnistuisikin, niin Leinonen näkee ihmiskehon sulatusprosessin vielä monimutkaisempana.

– Se voi olla vielä vaikeampaa. Soluilla se onnistuu, mutta soluista ihmisiin on kuljettavana pitkä matka.

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki

Asiakkaiden onnistuminen on työn suola

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut