Hyvinvointi: Monen terveysongelman taustalla on haitallinen tapa hengittää, psykologi Minna Martin sanoo – "Suuta ei ole tarkoitettu hengittämiseen"

Holotrooppisen hengitystyöskentelyn harjoittajat uskovat, että hengitystä säätelemällä on mahdollista päästä vaihtoehtoisiin tajunnan tiloihin.

Ilkka Ritvanen

Milloin viimeksi kiinnitit huomiota hengitykseesi? Vedätkö ilmaa nenän kautta niin, että pallea liikkuu? Tunnistatko pienen tauon uloshengityksen jälkeen?

Hengityksen ongelmilla on osuus moneen fyysiseen tai henkiseen vaivaan, sanoo hengitykseen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin.

– Ihmiset eivät tiedosta hengityksen osuutta, sillä siihen ei ole totuttu kiinnittämään huomiota, hän sanoo.

Usein ongelmia aiheuttaa suun kautta tapahtuva ylihengittäminen. Joillain hengitys saattaa olla jatkuvaa pumppausta, ilman luonnollista taukoa vetojen välissä. Ihminen voi myös tiedostamattaan pidätellä hengitystä.

Martin korostaa, että hän ei käytä hengityksestä puhuessaan termejä oikein tai väärin, vaan hän puhuu tilanteen mukaan sopivasta hengityksestä.

Keuhkot avautuvat, kun ihminen syntyy. Heti ensi parkaisun jälkeen hengitys alkaa kulkea luonnollisessa rytmissä nenän kautta sisään ja ulos.

Suuta ei ole tarkoitettu hengittämiseen.

Minna Martin

Nenä kostuttaa ja lämmittää ilmaa. Se myös siivilöi epäpuhtauksia. Nenän kautta hengittäminen myös ehkäisee ylihengittämistä eli hyperventilaatiota.

– Suuta ei ole tarkoitettu hengittämiseen. Se on vain varaväylä tilanteissa, joissa nenä on tukkeutunut tai joissa happea tarvitaan jostain syystä erityisen paljon, Martin sanoo.

Kun luolaleijona hyökkäsi, oli esi-isillemme järkevää ottaa kaikki keinot käyttöön. Turvatuissa oloissa elävää nykyihmistä myös fysioterapeutiksi kouluttautunut Martin kehottaa hengittämään nenän kautta myös liikunnan aikana.

Osa ihmisistä kokee, että nenän kautta hengittäminen ei onnistu rakenteellisista syistä.

– Usein he ovat huomanneet, että nenä kyllä aukeaa, kun sitä rupeaa käyttämään. Suuhengittäjällä myös pallea voi olla heikko ja nenän limakalvot paksuuntuneet, Martin sanoo.

Hengityksellä on suora yhteys autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon. Nopea ja pinnallinen hengitys liittyy stressitilanteisiin, joissa sympaattinen hermosto aktivoituu.

Samalla sydän lyö nopeammin ja esimerkiksi ruoansulatuselimistön verenkierto heikkenee. Keho valmistautuu toimintaan.

Syvä ja rauhallinen hengitys taas liittyy parasympaattisen hermoston toimintaan. Sen aktivoituessa keho keskittyy ruoan sulatukseen ja kuona-aineiden käsittelyyn. Parasympaattinen hermosto on aktiivisimmillaan unessa.

Pinnallisella hengityksellä ihminen voi siis ylläpitää stressireaktiota kehossaan. Pitkään jatkuessaan se muun muassa nostaa kortisolihormonitasoja, mikä heikentää vastustuskykyä ja lisää esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiä.

Haitalliset tavat hengittää syntyvät Martinin mukaan yleensä lapsuudessa. Lapsi ei osaa tunnistaa tai sanoittaa tunteitaan ja turvautuu siksi kehollisiin menetelmiin.

Lapsi ei myöskään välttämättä tajua ylihengittävänsä tai pidättävänsä hengitystä tietyissä tilanteissa. Myöskään vanhemmat eivät yleensä kiinnitä huomiota lapsensa hengitykseen.

Martinin mukaan joogan ja meditaation tapaisten menetelmien yleistyminen alkaa kuitenkin näkyä myös lasten kasvatuksessa.

– Vanhempi on saattanut sanoa lapselleen ennen jännittävää tilannetta, että hengitä vain rauhallisesti. Lapsi, joka ottaa avoimemmin ohjeita vastaan, on saattanut tulla jälkeenpäin sanomaan, että äiti, se auttoi.

Psykologi Minna Martin toimi pitkään opiskelijoiden terveydenhuollossa. Nykyään hän on kouluttaja ja tietokirjailija. Esa Piiroinen

Hengityksen vaikutusta henkiseen ja fyysiseen terveyteen on länsimaissa alettu tutkia vasta hiljattain. Toistaiseksi suoranaista hengityksen tutkimusta on hyvin vähän, Martin sanoo.

– On tutkittu esimerkiksi erilaisten tietoisuustaitojen tai joogan vaikutusta. Tulokset ovat johdonmukaisesti olleet hyviä.

Martinin mukaan tarvetta tutkimukselle olisi. Esimerkiksi perusterveydenhuollon suurkäyttäjistä yli 20 prosenttia kärsii ahdistushäiriöistä, joihin hengitysongelmat usein liittyvät.

Martinin mukaan lääkäreitä ei kuitenkaan kouluteta havainnoimaan hengitykseen liittyviä poikkeuksia.

– Minun vastaanotollani on saattanut käydä ihmisiä, joista heti näkee, että he vetävät ilmaa suun kautta nopein vedoin. He ovat usein käyneet lääkärin vastaanotolla useita kertoja ilman, että asiasta on sanottu mitään, Martin sanoo.

Hengitystään säätelemällä on mahdollista päästä vaihtoehtoisiin tajunnan tiloihin, joilla voi olla parantavia tai terapeuttisia vaikutuksia. Näin ainakin väittävät holotrooppisen hengitystyöskentelyn harjoittajat.

– Kyseessä on eräänlainen länsimaistettu versio shamanistisesta rituaalista, kuvailee Holotropic Breathwork Finland ry:n puheenjohtaja Valde Orrenmaa.

Holotrooppisen hengitystyöskentelyn kehitti psykiatri Stanislav Grof yhdessä vaimonsa, antropologi ja psykologi Christina Grofin kanssa 1970-luvulla vaihtoehdoksi laittomaksi muuttuneelle psykedeeliterapialle, jossa käytettiin esimerkiksi LSD:tä.

Menetelmä ei ole virallisessa terapiakäytössä, ja tutkimus on toistaiseksi vähäistä. Mukana on kuitenkin psykologian ja lääketieteen ammattilaisia. Holotropic Breathwork Finlandin varapuheenjohtaja on psykiatriaan erikoistuva lääkäri.

Holotrooppista hengitystyöskentelyä tehdään yleensä ryhmissä. Koulutetun ohjaajan vetämä sessio kestää noin kolme tuntia ja sisältää esimerkiksi nopeaa, tauotonta hengittämistä musiikin tahtiin. Harjoitus tehdään pareittain. Toinen toimii vuorollaan valvojana ja auttajana eli sitterinä.

Hengitysmenetelmä ei ole hyperventilointia mutta lähellä sitä, ja sen fysiologiset vaikutukset ovat samankaltaisia. Nopea tauoton hengitys poistaa hiilidioksidia elimistöstä ja nostaa veren emäksisyyttä. Se, miten se vaikuttaa tajunnan tilaan, on vielä selvittämättä.

Uskontotieteilijäksi kouluttautunut Valde Orrenmaa kiinnostui menetelmästä perehdyttyään psykedeelien lääketieteelliseen tutkimukseen. Erityisen vaikuttavaa oli osallistuminen holotrooppisen hengitystyöskentelyn tapahtumaan Tukholmassa.

– Varsinkin sitterikokemus jäi mieleen. Harjoituksessa oli yhteensä sata ihmistä, joista puolet teki hengitysharjoitusta. Kokemuksia oli laidasta laitaan, osa hyvin voimakkaasti kehollisia. Tuntui, että tässä tapahtuu jotain todella merkittävää.

Orrenmaa on ainoana Suomessa käynyt kolmevuotisen koulutuksen, joka valmistaa menetelmän ohjaajaksi eli fasilitoijaksi.

Hengitykseen erikoistunut psykologi Minna Martin näkee voimakkaasti vaikuttavissa hengitysharjoituksissa myös riskejä. Hyperventilaatio voi nostaa ihmisillä esiin traumoja, joiden käsittely voi vaatia ammattilaisen apua.

– Näkisin riskinä sen, että näitä voivat ohjata ihmiset, joilla ei ole tietoa psyykkisistä häiriöistä.

Valde Orrenmaan mukaan osallistujista pyritään karsimaan pois muun muassa vakavista mielenterveysongelmista tai sydän- ja verisuonisairauksista kärsivät.

– Joskus sessiossa on auennut jokin trauma, jota on pitänyt käsitellä pitempään. Olemme olleet tukena ja esimerkiksi etsineet terapeuttia. Olemme sitoutuneita siihen, että pysymme osallistujien tukena, hän sanoo.

Vinkkejä

Rentoudu hengitysharjoituksella

Sulje silmäsi. Keskity rentouttamaan kasvojen lihakset samalla kun hengität rauhallisesti ulos.

Tee pari syvää huokausta. Voit samalla lausua mielessäsi saatesanoja, kuten ”päästän irti” tai ”annan olla”.

Kokeile erilaisia uloshengityksen tapoja. Voit esimerkiksi puhaltaa ilmaa huulien välistä kuin sammuttaisit kynttilää tai sihistä kuin kissa.

Voit tilanteesta riippuen jatkaa harjoitusta muutaman uloshengityksen ajan tai niin pitkään kuin haluat.

Pitemmässä harjoituksessa voit rentouttaa koko kehon osa kerrallaan.

Lähde: Psykologi Minna Martin

Kommentoi

Mainos: Vantaan kaupunki Business Vantaa

Yrittäjä, älä huoli huomisesta! Vantaalla valmistaudutaan jo tulevaisuuteen

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut