Ikääntyminen kasvattaa sekä vyöruusun että sen aiheuttaman pitkittyneen hermokivun riskiä. Sirkka Yli-Kokko, 79, on elänyt kivun kanssa pian kolme vuotta.
Sirkka Yli-Kokko, 79, käy säännöllisesti kipupoliklinikalla. Syynä on vyöruusun aiheuttama pitkittynyt hermokipu.
– Onhan se piinallista. Kukaan ei oikein osaa sanoa, milloin tämä loppuu tai loppuuko ollenkaan. Tällä hetkellä minulle mietitään uusia hoitokeinoja, Yli-Kokko sanoo.
Kolmisen vuotta sitten Yli-Kokko tunsi puristavaa kipua ylävartalossaan ja hakeutui päivystykseen sydäninfarktin pelossa. Mitään siihen viittaavaa ei kuitenkaan löytynyt. Kivut jatkuivat seuraavana päivänä.
Yöllä selkään ilmestyi ihottumaa, joka todettiin vyöruusuksi. Se ei ollut erityisen kipeä.
Ihottuma katosi viruslääkityksen jälkeen eikä jättänyt jälkeäkään. Tilalle tuli yltynyt, päivittäinen kipu.
– Se ei ole varsinaisesti särkyä, se on raastavaa kipua ja kihelmöintiä, Yli-Kokko kuvailee.
Hermokipu voi olla hankalaa ja invalidisoivaa.
Veli-Jukka Anttila
Aluksi hänelle määrättiin vahvoja kipulääkkeitä. Ne auttoivat, mutta niistä tuli väsynyt ja huono olo.
– Se oli kamalaa, en jaksanut tehdä mitään. Myöhemmin löytyi sopivampi lääke, joka pitää kivun siedettävänä. Koko ajan se tuntuu, mutta sen kanssa pystyy kuitenkin elämään.
Aktiiviseen elämään tottunut Yli-Kokko pitää itsensä yhä liikkeessä. Ennen vyöruusua hän oli täysin terve.
– Lääkäri sanoi, että jos vain suinkin pystyn, olisi hyvä jatkaa elämää entiseen tapaan. Jos jään kotiin makaamaan, siellä pysyn, Yli-Kokko toteaa.
Uimahallissa hän käy monta kertaa viikossa ja lenkkeilee miltei päivittäin. Monet harrastukset, kuten yhteiset teatterimatkat, ovat kuitenkin jääneet.
Aivan kuin kirves iskettäisiin lapaluihin kiinni ja hivutettaisiin hiljaa irti.
Mervi Varjola
– Kyllähän tämä elämää rajoittaa ja vetää välillä mieltä matalaksi, ei voi mitään. En enää lähde mukaan juttuihin, joissa olen riippuvainen muista. Minun pitää päästä aina välillä lepäämään.
Kipu ja kosketusarkuus haittaavat etenkin yöunta, lääkkeistä huolimatta.
– Suihkun kylmä vesi rauhoittaa, samoin kylmägeelit.
Vesirokkoviruksen aiheuttama vyöruusu jättää pitkittyneen hermokivun eli postherpeettisen neuralgian noin joka viidennelle sairastuneelle, kertoo infektiosairauksien osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Pitkittyneen hermokivun riski kasvaa iän myötä.
Hermokipu kestää tyypillisesti kuukausia, joskus jopa vuosia.
– Hermokipu voi olla hankalaa ja invalidisoivaa. Tavalliset särkylääkkeet eivät siihen tehoa. Vahvemmissa, keskushermostoon vaikuttavissa lääkkeissä taas on haittavaikutuksia, Anttila sanoo.
Anttilan mukaan hermokivun lievittämiseen voidaan käyttää muun muassa psyykenlääkkeitä, joiden tiedetään nostavan kipukynnystä.
Nopeasti aloitettu viruslääkitys saattaa Anttilan mukaan pienentää pitkittyneen hermokivun riskiä. Jos yli 60-vuotias huomaa itsellään vyöruusulle tyypillisiä oireita, Anttila suositteleekin hakeutumista lääkäriin.
Lääkäriin on syytä lähteä myös silloin, jos vyöruusu on kasvojen alueella, kipu on kovaa tai jos immuunipuolustus on sairauden tai lääkityksen vuoksi heikentynyt.
Kasvojen alueen vyöruusu tulee ottaa vakavasti, sillä se voi tulehduttaa silmän ja heikentää näköä.
– Toisaalta vyöruusu menee usein ohi itsekseen ilman lääkkeitä eikä välttämättä aiheuta kovia kipuja, Anttila sanoo.
Vyöruusu voi puhjeta vain ihmisille, jotka ovat aiemmin sairastaneet vesirokon.
Arviolta 95 prosentilla aikuisista on herpesviruksiin kuuluva vesirokkovirus, joka jää kytemään elimistöön.
– Kun ihmisen vastustuskyky jostakin syystä heikkenee, virus voi aktivoitua uudelleen, Veli-Jukka Anttila sanoo.
Myös Mervi Varjola, 60, on sairastanut vyöruusun. Hänelle se aiheutti kovat hermokivut.
– Aivan kuin kirves iskettäisiin lapaluihin kiinni ja hivutettaisiin hiljaa irti, hän kuvailee.
Vyöruusu ilmoitti itsestään tuikkivana kipuna oikeassa lavassa. Jalkahoitajana työskentelevä Varjola luuli tehneensä liikaa töitä, huonossa asennossa.
Tuntemukset vahvistuivat vähitellen, ja lopulta hän ei pystynyt enää laittamaan paitaa päälleen.
Viruslääkkeistä huolimatta kipu palasi entistä kovempana, ja Varjola oli neljä päivää sairaalahoidossa.
– Kaikenlaista kokeiltiin kipulaastarista alkaen. Lopulta puudutusgeelin ja kipulääkkeiden yhdistelmä helpotti, Varjola kertoo.
Orimattilassa asuva Varjola sai sairaalasta mukaansa vahvat kipulääkkeet.
– Ne väsyttivät. Olin pari viikkoa sairauslomalla ja tein sen jälkeen lyhyempiä työpäiviä. Lääkkeitä käytin pari kuukautta, ja ne piti lopettaa asteittain. Kivut jäivät onneksi pois.
Rintasyövän hoitoineen läpi käynyt Varjola pelkää nyt vyöruusun uusiutumista.
– Mieluummin synnyttäisin kymmenen lasta ilman kivunlievitystä kuin ottaisin vyöruusun takaisin. Viruslääkkeet kulkevat mukana, jos se sattuu uusimaan.
Vyöruusun uusiutuminen on joissakin tapauksissa mahdollista. Veli-Jukka Anttilan mukaan se uusii helpoiten ihmisillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi syöpähoitojen takia.
– Ei se mahdotonta ole, että se voisi uusia muutenkin. Mutta vain hyvin pieni osa sairastaneista saa sen uudelleen.
Vyöruusuun myydään Suomessa kahta rokotetta. Rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja ne pitää maksaa itse.
Vanhempi, yli 50-vuotiaille tarkoitettu rokote sisältää samaa heikennettyä virusta kuin lasten vesirokkorokote.
– Tätä rokotetta ei voi käyttää, jos ihmisellä on puolustuskykyä lamaavia sairauksia tai hoitoja, Veli-Jukka Anttila sanoo.
Uudempi rokote on otettu käyttöön Suomessa vasta tänä syksynä. Se soveltuu myös immuunipuutteisille, ja sitä voidaan Anttilan mukaan käyttää myös niille yli 18-vuotiaille, joilla on suurentunut vyöruusun riski.
Suomessa tarjotaan nykyään maksuton vesirokkorokote 1,5–11-vuotiaille. Se lisättiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2017.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuija Leinon mukaan rokotteen lisääminen rokotusohjelmaan vähentää myös vyöruusua merkittävästi vuosikymmenien päästä, kun nykylapset ikääntyvät.
Pieni osa voi kuitenkin saada vyöruusun myös elävää virusta sisältävästä vesirokkorokotteesta.
– Yhden teorian mukaan vain ne vesirokkorokotetut lapset, jotka ovat saaneet rokotteesta sivuvaikutuksena vesirokkorakkuloita, saattaisivat saada myöhemmin vyöruusun, Leino sanoo.
Veli-Jukka Anttila mainitsee, että vesirokkorokotusten yhteydessä on pohdittu myös sitä, alkaako vyöruusua esiintyä useammin nykyistä nuoremmilla ihmisillä. Aikuisten, jotka ovat altistuneet lasten vesirokolle, on arvioitu saavan altistumisesta suojaa vyöruusua vastaan. Lapsen sairastama vesirokko voisi siis ainakin lykätä vanhemman mahdollista vyöruusua myöhemmäksi.
– Tämä on vähän kysymysmerkkiasia, Anttila sanoo.
Myös Tuija Leino toteaa, että vesirokkorokotusten vaikutus vyöruusun yleisyyteen lähitulevaisuudessa on vielä epäselvää.
Leinon mukaan vesirokkorokotteen ottamisessa rokotusohjelmaan oltiin tämän takia varovaisia.
– Näyttöä vyöruusun lisääntymisestä ei kuitenkaan juuri löytynyt. Uskon, että toisten ihmisten vesirokoista saaduilla ulkoisilla tehosteilla voi olla merkitystä. Niiden rooli saattaa kuitenkin olla melko pieni, Leino sanoo.