Vanhempien vastuu lapsen talousosaamisesta ei lopu siihen, kun nuori täyttää 18, muistuttaa nuorten talousosaamisen asiantuntija Mari Hannola-Antikainen Talous ja nuoret TATista.
Etenkin omilleen muuttaessa talouden kiemurat voivat tuntua nuoresta vaikeilta.
– Opintotuki, lainat korkoineen, vakuutusasiat, sosiaaliturva, pankkien kanssa asioiminen – aikuistuva nuori tarvitsee usein vanhempien apua, Hannola-Antikainen sanoo.
Hän painottaa, ettei taloudellisen tuen pitäisi loppua kuin seinään lapsen täysi-ikäistyessä.
– Valitettavan moni ajattelee, että kun lapsi täyttää 18, velvollisuudet loppuvat. Perheiden mahdollisuudet tukea aikuistuvaa nuorta ovat hyvin erilaiset. Vanhempien ohjeita ja neuvoja kuitenkin tarvittaisiin.
Kodin rooli nuorten ja nuorten aikuisten talousosaamisessa on kaiken kaikkiaan merkittävä. Hannola-Antikaisen mukaan taloustaidot periytyvät: jos perheessä on puhuttu taloudesta ja rahasta, nuorella on paremmat valmiudet omaksua talousasioita koulussa sekä hoitaa omaa talouttaan.
Perheiden mahdollisuudet tukea aikuistuvaa nuorta ovat hyvin erilaiset.
Mari Hannola-Antikainen
TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2021 -tutkimuksen mukaan sosioekonominen tausta on yhteydessä nuorten näkemyksiin ja odotuksiin työelämästä.
– Se vaikuttaa myös talousosaamiseen, Hannola-Antikainen lisää.
Helsingin yliopiston BIBU-hankkeen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus puolestaan kertoo, että maksuhäiriömerkinnän saaneiden nuorten aikuisten lapsuudenperheessä oli muita selvästi useammin taloudellisia vaikeuksia. Taustalla oli usein myös muita kuormittavia tekijöitä. Tutkimuksen julkaisi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla kesäkuussa.
Hannola-Antikainen kuitenkin uskoo, että suomalaisissa kodeissa osataan puhua taloudesta ja rahasta menneisiin vuosikymmeniin verrattuna kohtuullisen hyvin. Tästä kertoo muun muassa se, että jo yläkouluikäiset nuoret ovat entistä kiinnostuneempia esimerkiksi sijoittamisesta.
– Itse olen perheestä, jossa rahasta ja taloudesta ei juuri puhuttu, ja niin on moni muukin 1970- ja 1980-luvun lapsi, Hannola-Antikainen toteaa.
Nykyään ei oikeastaan edes voi puhua talousasioista ilman vastuullisuus- ja ilmastoasioita.
Mari Hannola-Antikainen
Hän muistuttaa, että talouskasvatus on hyvä aloittaa jo pikkulapsena, jotta rahasta ei tule peikkoa eikä toisaalta itsestäänselvyyttä. Esimerkiksi TATin Puhu rahasta-sivusto, Marttaliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tarjoavat ikätasoon sopivia vinkkejä.
Myös vastuullisesta kuluttamisesta on tärkeä puhua.
– Nykyään ei oikeastaan edes voi puhua talousasioista ilman vastuullisuus- ja ilmastoasioita. Ne ovat niin voimakkaasti osa lasten tulevaisuutta.
Jos yhdeksäsluokkalaisella ei ole minkäänlaista kosketusta työelämään tai rahankäyttöön, ollaan Hannola-Antikaisen mukaan jo pahasti myöhässä. Hän suosittelee kesätöitä 15-vuotiaille ja niiden kokeilua jo aiemmin.
– Koulujen järjestämät työelämään tutustumiset ovat tietysti hyviä.