Viimeksi Loikala ihaili Leonard-komeetan miljoonien kilometrien mittaista pyrstöä.
Kun Timo Loikala oli pikkupoika, hän pyysi isältään kiikaria. Hän halusi nähdä taivaankappaleet paremmin.
– Isä ei suostunut, ja hyvä niin, Loikala sanoo.
Tällä hän tarkoittaa, että tähtitaivaan havainnointi kannattaa aloittaa tarkastelemalla taivasta paljain silmin. Minkä värisiä tähtiä sieltä löytyy? Millaisia kuvioita ne muodostavat? Miten tähtitaivas liikkuu maapallolta katsottuna?
– Kun kaukoputken sitten joskus hankkii, on paljon nautinnollisempaa katsella kohteita, kun tietää, mitä katsoo.
Loikala kehottaa myös hakeutumaan tähtiharrastajien seuraan ja kyselemään mahdollisimman paljon.
Tutkimusinsinöörinä työskentelevällä Loikalalla on ollut 12 vuotta oma tähtitorni Kouvolassa.
Aina kun katsot taivaalle, näet historiaa.
Timo Loikala
Hän on järjestänyt paikallisen tähtiharrastusseuran kanssa tähtinäytöksiä kiinnostuneille yli 15 vuoden ajan. Seuran puheenjohtajana hän käy kertomassa tähdistä, planeetoista ja kuista myös päiväkodeissa ja kouluissa.
Mitä häneltä useimmiten kysytään tähtinäytöksissä tai koululuokissa? Tässä kysymyksiä ja Loikalan vastauksia.
Kuinka kaukana Aurinko on?
– Meidän hieno emotähtemme Aurinko on keskimäärin noin 150 miljoonan kilometrin päässä maapallosta. Aurinko on yllättäen lähimmillään maapalloa tammikuun alussa ja kaukaisimmillaan heinäkuun alussa.
– Aurinko on vajaat viisi miljardia vuotta vanha. Sen on laskettu lopettavan toimintansa 6–7 miljardin vuoden päästä.
Kuinka pitkä matka toiseksi lähimmälle tähdelle on?
– Proxima Centauri -niminen tähti on todella paljon kauempana kuin Aurinko, 4,2 valovuoden päässä. Jos käyttäisimme nopeinta rakettiamme Voyager 1:stä, matka Proxima Centaurille kestäisi yli 70 000 vuotta. Raketin nopeus on noin 62 000 kilometriä tunnissa.
Mikä valovuosi on?
– Valovuosi on se matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Yksi valovuosi on lähes 10 biljoonaa eli 10 000 miljardia kilometriä.
– Valon nopeus on hurja 300 000 kilometriä sekunnissa. Se on äärellinen eli tarkkaan laskettavissa. Niinpä Kuusta valo ennättää maapallolle reilussa sekunnissa. Auringosta valo matkustaa tänne runsaassa kahdeksassa minuutissa.
– Kaukaisista tähdistä valon matka vaatii satoja tai tuhansia vuosia. Aina kun katsot taivaalle, näet siis historiaa.
Löydänkö Pohjantähden, kun etsin taivaalta kirkkaimman pisteen?
– Tämä ajatus on kuin tatuoituna moniin meistä. Kun löydät kirkkaimman taivaankappaleen, katsot kuitenkin mitä todennäköisimmin Venusta, Marsia tai Jupiteria.
– Pohjantähti on vasta 30:nneksi kirkkain tähti taivaalla. Sen löytää Pienen karhun tähdistöön kuuluvasta Pikku Otavasta.
– Pohjantähti on ainoa tähti, joka on aina samassa kohdassa tähtitaivaalla. Se näyttää meille tarkasti pohjoisen suunnan.
Mitä taivaalla voi nähdä paljaalla silmällä?
– Vaikka mitä. Pelkästään Kuun pinnalla voi nähdä hauskoja kuvioita ja varjojen leikittelyä.
– Pimeässä havaintopaikassa voi nähdä 2500 – 3000 tähteä. Tarkat silmät voivat nähdä aurinkokunnan planeetoista Merkuriuksen tai jopa Uranuksen. Kaikilla kaasuplaneetoilla on renkaat, mutta vain Saturnuksen renkaat näkyvät teknisillä laitteilla Maahan asti. Niitä voi ihailla kiikareillakin, kunhan vain Saturnuksen löytää taivaalta.
– Kirkkain planeetta on lähinaapurimme Venus, silloin kun se on näkyvissä. Se on aina kolmanneksi kirkkain valopiste taivaalla Auringon ja Kuun jälkeen.
Miksi tähdet vilkkuvat?
– Tähdet eivät vilku, vaikka siltä näyttää. Ilmiö johtuu siitä, että tähdestä tuleva valo taittuu maapallon ympärillä olevaan ilmakehään tullessaan. Mitä lähempänä horisonttia tähti on, sitä enemmän se näyttää vilkkuvan.
Mistä tähdet ja tähtikuviot – esimerkiksi Otava – ovat saaneet nimensä?
– Ne on nimetty eri maissa hiukan eri tavoin riippuen siitä, miltä niiden on ajateltu näyttävän. Otava on englanniksi Big dipper eli iso kauha, Ranskassa sen nimi merkitsee kastikekauhaa ja Irlannissa lihakirvestä.
– Harva tietää, että suomen kielen sana otava tarkoittaa heitettävää lohiverkkoa.
Mikä on tähdenlento?
– Se on hieno sana, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tähden kanssa. Tähdenlento eli meteori syntyy, kun pienenpienet hiekanjyvät tulevat ilmakehään 100 000 kilometrin tuntivauhdilla ja syttyvät palamaan.
– Jos kyseessä on isompi, nyrkinkokoinen kappale, näemme kirkkaamman tähdenlennon. Aika ajoin maapallon ilmakehään törmää niin isoja kappaleita, että niistä tipahtaa materiaalia maanpinnallekin. Tätä materiaalia kutsutaan meteoriitiksi.
– Seuraavan kerran tähdenlentoja voi nähdä tammikuun alussa, kun kvadrantidien meteoriparvi on aktiivinen.
Onko muualla kuin Maassa elämää?
– Tämän kysymyksen kysyn usein oppilailta – ja viittaan itse ensimmäisenä.
– Lähes jokaisella tähdellä on nykytiedon mukaan planeettoja ympärillään. Kun elämälle tärkeitä materiaaleja on runsaasti tarjolla ympäri universumia, tuntuisi sangen ihmeelliseltä, että maapallo edustaisi universumin ainoaa elämänmuotoa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole minkäänlaista havaintoa Maan ulkopuolisesta elämästä.
Mikä on yllättänyt sinut viimeksi?
– Yllätyn aina sitä, miten valtava tietämys jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla on. Kun puhun mustasta aukosta, voi osoittautua, että lapset ovat kuulleet myös valkoisesta aukosta. On erityisen hienoa, jos muuten hiljainen lapsi pääsee loistamaan tällaisissa tilanteissa.
– Tähtitaivas yllättää minut joka kerta. Näin runsas viikko sitten itäisellä taivaalla paljaalla silmällä Leonard-komeetan eli pyrstötähden, joka on valtava jäästä ja pölystä muodostuva kappale.
– Pyrstö syntyy, kun komeetta tulee tarpeeksi lähelle Aurinkoa. Silloin sen säteilypaine ja aurinkotuuli irrottavat komeetan pinnasta hiukkasia. Pyrstö voi olla yli 100 miljoonaa kilometriä pitkä.
Miltä oma planeettamme Maa näyttää avaruudesta katsottuna?
– Maa eli Tellus on kolmas kiviplaneetta auringosta laskettuna. Se heijastaa auringon valoa kolme kertaa enemmän kuin Kuu ja on halkaisijaltaan neljä kertaa suurempi. Voi vain kuvitella, että se on unohtumaton näky, kuten astronautit sanovat. Maa on universumin ylivoimaisesti paras planeetta.
