Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Tiede | Yhä useampi valvoo sängyssään ja kärsii unihäiriöiden aiheuttamista voimakkaista pelkotiloista – psykoterapeutti muistuttaa, mikä hoidossa on tärkeää

Stressi, kiire ja valvominen lisäävät aikuisten uniongelmia. Terapiassa muistutetaan, että uni ei tule pakotetusti.

Unettomuus vaivaa yhä useampaa työikäistä suomalaista. Tuoreimman laajan kyselyn (Finterveys, 2017) mukaan joka neljäs nainen ja joka viides mies nukkuu liian vähän.

Tilapäisestä unettomuudesta kärsii aikuisväestöstä kolmannes. Määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, ja THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen pitää ilmiötä huolestuttavana.

– Unettomuus aiheuttaa esimerkiksi keskittymis- ja reaktiokyvyn sekä tarkkaavuuden heikentymistä. Se lisää myös virheiden ja tapaturmien mahdollisuutta.

Unettomuuden jatkuminen pitkään on terveydelle haitallista. Se johtaa muun muassa verenpaineen nousuun, rasittaa sydäntä ja heikentää sokeriaineenvaihduntaa. Seurauksena voi olla esimerkiksi sairastuminen sepelvaltimotautiin tai kakkostyypin diabetekseen.

Väestötason tutkimuksissa ei ole selvinnyt, miksi unettomuus lisääntyy.

Unettomuuteen vaikuttavat perimä, sairaudet ja lääkkeet. Usein unihäiriöiden takana on psyykkisiä ja fyysisiä häiriötekijöitä.

Jos päivä mennään minuuttiaikataululla, ei ihminen voi pakottaa itseään nukahtamaan.

Timo Partonen

Stressi ja jatkuva kiire kuormittavat, ja nykyihmisillä on taipumus kasata liian paljon tekemistä tuntimäärään nähden.

Ongelmallinen kierre syntyy, kun nukkumaan mennään pakotetusti.

– Jos päivä mennään minuuttiaikataululla, ei ihminen voi pakottaa itseään nukahtamaan. Usein käy päinvastoin. Ylivireys estää luonnollisen väsymyksen tuloa. Siksi unettomuus helposti pitkittyy, Partonen muistuttaa.

Uneen vaikuttavat myös muutokset valon määrässä. Partosen mukaan joka neljäs suomalainen kokee kaamosoireita ongelmaksi asti.

Talviaikana aamuista puuttuu valo ja aikaa vietetään paljon keinovalossa. Tämä korostaa ihmisen sisäisen kellon jätätystä.

– Samanlaisena pysyvä keinovalo on huono asia ja muuttaa yöunta huonolaatuiseksi.

Keväällä tilanne korjaantuu. Tosin suomalaiset aikuiset nukkuvat kesällä vielä talvea huonommin. Tässäkin osasyynä on valon määrä.

– Illalla on paljon valoa, mikä viivyttää nukahtamista ja pitää virkeänä. Kesäloma-aika on myös pitkä, jolloin aikatauluvelvoitteet katoavat ja vuorokausirytmi myöhentyy. Alkoholi on aina haitallista unelle, ja kesällä sen käyttö voi korostua, Partonen listaa.

Unettomuutta totuttiin pitkään hoitamaan vain lääkkeillä. Psykoterapeutti Soili Kajasten mukaan lääkkeetön hoito yleistyi vasta 1990-luvulla. Nykyisin hoitomuodot tukevat toisiaan.

– Lääkkeettömien hoitojen käyttö on pikkuhiljaa lisääntynyt, mutta lääkkeetön hoito ei aina riitä. Lääkkeet ovat hyviä, kun hoito tehdään kunnolla.

Lääkkeettömien hoitojen yleistymistä tukee se, että jokaisen unettomuudesta kärsivän taustalla on persoonaan ja elämän olosuhteisiin liittyvä syy.

Kajasten mukaan tyyppiesimerkki on tunnollinen ja vastuuntuntoinen ihminen, joka kokee stressiä erilaisista asioista eikä saa nukuttua.

Unettomuus kiusaa myös monia pienten lasten vanhempia. Tavallinen unettomuuden syy on myös se, ettei malteta mennä nukkumaan riittävän aikaisin.

Nykyisin unettomuuden hoitoon suositellaan ensisijaisesti kognitiivista terapiaa. Terapiassa muistutetaan, että uni edellyttää mielen ja ruumiin rauhaa ja tiettyä rytmiä.

Unettoman tulisi huolehtia itsestään ja elää terveellisesti.

– Unettomalle on tarkkaa, että menee nukkumaan ja nousee ylös säännöllisesti. Vuode tulisi myös rauhoittaa nukkumiselle, Kajaste toteaa.

Monilla uneen liittyy ahdistusta ja huolenkantoa. Onkin tärkeää selvittää, onko kyse unettomuudesta omana sairautenaan vai samanaikaisseuraus esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen tai kivun kanssa.

Terapiassa potilas pitää diagnostisessa vaiheessa pari viikkoa univalvepäiväkirjaa. Siihen listataan nukkumiseen liittyviä aikoja ja unen yhteyttä menneisiin ja tuleviin tapahtumiin.

Kajasten mukaan unta ei tulisi tarkkailla liikaa.

– Liika tarkkailu voi ylläpitää unettomuutta.

Tärkeää on myös päivän rauhoittaminen huolihetkellä. Tässä on taustalla se, että huonosti nukkuvan on usein vaikea päästää irti päivän tapahtumista.

Kajasten mukaan enin osa unettomista saa 6–8 kerran terapiahoidoista apua. Jos unettomuuteen liittyy persoonallisuuden jäykkyyttä, masennusta tai ahdistusta, tilanteen rauhoittaminen voi viedä parikin vuotta.

Hän muistuttaa, ettei hoitoon pidä kasata liikaa paineita. Nykyisin puhutaan paljon siitä, miten tärkeää on hoitaa unettomuutta, että ihmiset pysyisivät terveenä. Sekin ahdistaa ihmisiä.

– Katastrofit eivät tapahdu hetkessä. Ongelmia on aikaa hoitaa rauhassa, Kajaste muistuttaa.

Hän korostaakin, ettemme pysty nukuttamaan itseämme vaan annamme sisäisen rytmin mukaisesti unelle tilaisuuden tulla.

Huolen ja ahdistuksen sijaan pitäisi puhua enemmän unettomien kokemista peloista.

– Unettomat potilaat voivat olla hirveän peloissaan ja miettiä, etteivät he selviä tai voivatko he kuolla. Näiden pelkojen rauhoittaminen on tärkeää.