Rakkaudella on lukemattomia lajeja, summaa filosofian tohtori Pärttyli Rinne. Nyt Aalto-yliopistossa tutkitaan, miten niiden kokeminen näkyy aivoissa.
Aalto-yliopiston AMI-keskuksen laboratoriossa tutkitaan rakkautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset makaavat vuorotellen ahtaan näköisessä aivokuvantamislaitteessa ja kuuntelevat lyhyitä tarinoita rakkaudesta.
– Henkilöiden tehtävänä on eläytyä ja kuvitella tunteita, koordinoiva tutkija Pärttyli Rinne avaa.
Samalla mitataan, mitä aivoissa tapahtuu.
Tutkittavaksi etsitään edelleen 20–50-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat rakastavassa parisuhteessa ja joilla on lapsia. Ahtaanpaikankammoa sen sijaan ei saa olla.
Koordinoiva tutkija Pärttyli Rinne, 42, on myös filosofian tohtori, käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän haluaa löytää vastauksia siihen, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme rakkaudesta.
Rinne on omistanut rakkauden tutkimiselle ja käsittelylle sekä työuransa että ison osan vapaa-ajastaan.
Joissakin tutkimuksissa ihmiset ovat nimenneet jopa sata eri rakkauden lajia.
Pärttyli Rinne
Filosofi päätyi neurotieteen pariin vierailevaksi tutkijaksi, koska ei halunnut analysoida rakkautta ainoastaan ”nojatuolista käsin”.
– Filosofeilla on usein paljon jännittäviä käsite-erotteluita. Eri asia on, miten hyvin ne vastaavat todellisuutta ja ihmisten kokemuksia, Rinne sanoo.
Rakkaus on erittäin keskeinen inhimillinen ilmiö ja siihen nähden todella puutteellisesti ymmärretty, Rinne toteaa.
Rakkaudesta puhutaan mysteerinä. Useimmiten se yhdistetään romantiikkaan ja seksuaalisuuteen.
Rakkaudella on kuitenkin lukemattomia lajeja, joista Rinne luettelee muutamia: rakkaus lapsia kohtaan, lähimmäisenrakkaus, myötätuntoinen rakkaus tuntematonta ihmistä kohtaan tai rakkaus luontoa tai viisautta kohtaan.
Rakkaus saattaa vähentää sosiaalisten ja moraalisten arvioiden tekemistä rakkauden kohteesta.
Pärttyli Rinne
– Joku sanoo rakastavansa tupakkaa. Rakkauden käsite on kieliyhteisössämme hyvin laaja. Joissakin tutkimuksissa ihmiset ovat nimenneet jopa sata eri rakkauden lajia.
Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen poikkitieteellisessä rakkaustutkimuksessa selvitetään, millaista eri rakkauden kokemuksiin liittyvä aivotoiminta on. Lisäksi tutkijoita kiinnostaa, miten erityyppiset rakkauden kokemukset eroavat toisistaan ja mitä yhtäläisyyksiä niillä on.
Tavoitteena on luoda rakkauden kokemisen yleinen, neuroanatominen malli.
Tähän mennessä tutkimushankkeessa on kartoitettu, missä päin kehoa rakkauden kokemukset tuntuvat. Tutkijat erittelivät tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen miltei 30 eri rakkauden lajia. Aivokuvantamistutkimuksessa niitä on enää kuusi.
– Jotkut filosofit pyrkivät löytämään tarkan määrän rakkauden lajeja. Emme välttämättä usko sellaiseen, Rinne huomauttaa.
Rinteen mukaan romanttinen rakkaus tuntuu kehossa rakkauden lajeista voimakkaimmin.
– Voimakkaimmat kokemukset liittyvät rakkauden perinteisesti ymmärrettyihin ydinalueisiin, kuten tosirakkauteen ja intohimoiseen rakkauteen. Ne koetaan voimakkaasti joka puolella kehoa.
Esimerkiksi rakkaus tuntemattomia ihmisiä kohtaan tai rakkaus viisauteen tuntuvat tutkimushenkilöiden kokemusten mukaan lähinnä pään alueella.
– Rakkauden lajit muodostavat pehmeästi liukuvan skaalan vahvemmista heikommin koettuihin tyyppeihin, Rinne selventää.
Tutkijat selvittivät ensimmäisessä vaiheessa myös sitä, miten erilaisia rakkauden tunteita voi kontrolloida. Rinteen mukaan vaikuttaa siltä, että kaikkein läheisimpiin ihmisiin suuntautuviin rakkauden tunteisiin on vaikein vaikuttaa.
Se toki tiedetään, että rakkaus vaikuttaa aivoihin. Rinteen mukaan romanttinen rakkaus on tutkimuksissa yhdistetty erityisesti aivojen palkintojärjestelmän alueiden, kuten häntätumakkeen, aktivoitumiseen.
– Nämä alueet säätelevät haluamista, odotusta ja mielihyvää.
Dopamiini saa rakastuneessa aikaan motivaatiota, ja oksitosiini liittyy muun muassa sosiaaliseen kiintymykseen ja mielihyvän tunteisiin.
– Ihmisen hormonitoiminta on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus. Rakkauteen liittyvät hormonitoiminnan muutokset ovat yhä puutteellisesti tunnettuja, Rinne sanoo.
Tutkimusten mukaan sekä romanttisen rakkauden tunne että äidinrakkaus vaikuttavat heikentävän aivotoimintaa tietyillä aivokuoren alueilla.
– Tätä on tulkittu niin, että rakkaus saattaa vähentää sosiaalisten ja moraalisten arvioiden tekemistä rakkauden kohteesta.
Rinne uskoo, että mitä paremmin rakkauden ilmiötä ymmärretään, sitä enemmän rakkaus vaikuttaa sosiaaliseen todellisuuteen. Kun ymmärtää, millaista on olla rakastava ystävä tai vanhempi, on myös paremmat mahdollisuudet olla sellainen.
Rinnettä häiritsee rakkauden epäsuhta: globaalit moraalijärjestelmät ja uskonnot kehottavat ihmisiä olemaan rakastavia.
– Kun katsoo, miten paljon maailmassa on silti sotaa, väkivaltaa ja epäoikeudenmukaisuutta, epäsuhta on suuri.
Rinne uskoo, että tieteelliseen maailmankuvaan perustuva, kriittinen ja rationaalinen rakkauden ajattelu voisi tulevaisuudessa ehkä tarjota uskonnoille vaihtoehtoisia ajattelutapoja.
Filosofian väitöskirjansa Rinne teki rakkauden käsitteestä Immanuel Kantin filosofiassa.
Ennen filosofian opintoja hän oli jo ehtinyt valmistua Teatterikorkeakoulusta. Rakkaus-käsite on kulkenut Rinteen mukana myös monissa taideprojekteissa.
Hän on muun muassa käsikirjoittanut kolmen tv-elokuvan sarjan Rakkaus ja Laki.
Viime vuonna julkaistiin Rinteen kirjoittama Rakkauden synnyistä -esseekirja (Vastapaino). Lisäksi hän on käsikirjoittanut Ylelle Filosofien rakkaustarinat -kuunnelmasarjan. Sitä tehdessä motiivina oli paitsi käsitellä rakkautta, myös nostaa esiin naisfilosofeja.
– Naisoletettuja ajattelijoita on suljettu pois historiankirjoituksesta ja suljetaan valitettavasti edelleen, Rinne sanoo.
Rinne toteaa, että hänelle rakkaus tunteena tai asenteena ei välttämättä ole sidoksissa vain lähimpiin ihmissuhteisiin.
– Se on välittävä, myönteinen, lämmin, avoin ja hyväntahtoinen tunne. Tai asenne, joka parhaimmillaan ohjaa koko maailmasuhdetta.
Toisaalta rakkaus on Rinteelle mikrohetkiä ja myönteistä kohtaamista arjessa. Korona-aikana näitä mikrohetkiä on ollut perheen parissa paljon.
– Koen olevani onnellisessa asemassa. Näen ihanat, hymyilevät naamat joka päivä.