Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Suomen suurtuntureiden taika ei haihdu

Vuonna 1938 perustettu Malla on maamme vanhin luonnonpuisto.

Käsivarren erämaa on laaja ja jatkuu silmänkantamattomiin. Asutusta autotien varrella ei näy, vain suota, tuntureita sekä harvakseltaan puita ja poroja.

Käsivarren peukaloon, Kilpisjärvelle, matka taittuu Muotkatakkan kautta. Suomen maanteiden korkeimman kohdan levähdyspaikalta ei ole enää pitkä matka Saanalle.

Kilpisjärven kylässä vakituisia asukkaita on runsas 100. Kylän suosituimmat nähtävyydet ovat Saana ja Malla. Ikivanhojen tuntureiden äärellä muistuu mieleen tarina Haltin häistä.

Tarinassa Saana ja Malla ovat menossa vihille Haltilla. Ruotsin mustasukkainen Peltsa ja Jäämeren velhot estävät häät, ja vuosien kuluessa nuoripari jähmettyy tuntureiksi Kilpisjärven rantaan. Epäonnistuneista häistä muistuttavat Kilpisjärveen valuvat vedet, Mallan kyyneleet.

Mallan luonnonpuiston parkkipaikalle on lyhyt matka Kilpisjärven Retkeilykeskukselta. Tunturiylängöllä vaeltaessaan näkee jo kaukaa keskeltä haljenneen kiven, jolta erkaantuu polku Pikku-Mallalle.

Runsaan neljän kilometrin nousu Saanalle on vaativa.

Kiveltä voi patikointia vaihtoehtoisesti jatkaa Kitsiputoukselle. Vesiputousten sarja on vuolaimmillaan alkukesällä. Jo korkeuksista pulppuavan veden katsominen virkistää hikisen patikoijan. Vetensä putous saa Iso-Mallan huipulta lähtevästä Kitsijoesta.

Kesäkuussa lumet sulavat tuntureilta ja Mallan reitit ovat vetisiä. Ainakin Kitsiputoukselle kulkevan on varauduttava kahlaamaan vuolaimpien virtojen yli.

Vuonna 1938 perustettu Malla on Suomen vanhin luonnonpuisto. Luonnonsuojelua ja tieteellistä tutkimusta varten perustetussa luonnonpuistossa on omat järjestyssääntönsä.

Kesäaikaan ei merkityiltä reiteiltä saa poiketa. Moottorikelkkailu ja pyöräily ovat kiellettyjä, samoin metsästäminen, kalastaminen, sienestäminen ja marjastaminen. Yöpyminen alueella on mahdollista Kuohkimajärvellä.

Saanatunturille polut lähtevät Mallan parkkipaikalta ja Kilpisjärven Retkeilykeskuksen takaa. Saanalla on kaksi luonnonsuojelualuetta. Saanan polulta pääsee myös Saanajärvelle ja tunturin kiertävälle rengasreitille.

Runsaan neljän kilometrin nousu Saanalle on vaativa. Saanan rinteen 150 kiviportaan jälkeen reitti vaikeutuu, tuuli käy tuimasti ja kivenlohkareet hidastavat etenemistä. Lunta on paikoitellen, joten lämpimät vaatteet ovat tarpeen. Huipun saavuttaa 1 029 metrin korkeudessa.

Keskikesällä aurinko ei laske Kilpisjärvellä. Saanan retken voi näin hyvin ajoittaa iltapäivään tai iltaan. Valoisana yönä tunturilta laskeutuu ilman eksymisvaaraa. Teltattomalle retkeilykeskuksen vuokramökit ovat kodikkaita majapaikkoja. Jokainen luonnossa liikkuja huolehtii itse omista roskistaan. Minkä luontoon viet, tuot sieltä pois.

Vaativille patikoijille sopii Kalottireitti, joka on osa Mallan polkua. Polkua pitkin pääsee kolmen valtakunnan rajapyykille. Osan matkasta rajapyykille voi kulkea juhannukselta syyskuun loppupuolelle Kilpisjärven rannasta liikennöivien laivojen kyydissä.

Haltille matkaa Kilpisjärveltä on linnuntietä noin 36 kilometriä. Haltille ei ole autotietä. Etenkään erätaidottoman ei kannata lähteä yksin pitkälle erämaavaellukselle. Säänmukaiset vaatteet, eväät, kompassi, kartta ja teltta ovat Lapissa retkeilevälle elintärkeitä varusteita. Metsähallituksen luontokeskuksista saa tietoa Lapin alueista ja vinkkejä erämaassa liikkumiseen.

Avotuntureilla on varauduttava matkapuhelimen kuuluvuuden katvealueisiin sekä muuttuviin sääolosuhteisiin. Jopa keskellä kesää voi sataa lunta. Kilpisjärvestä jäät lähtevät juhannukseen mennessä.