Lukijat kertovat väleistään entisiin kumppaneihinsa: "Sanoinkuvaamattoman karmeat" – Mika Vänskälle ja Kaisa Kalliomäelle ero oli pettymys, mutta yhteys säilyi

Huonot ja riitaisat välit entiseen kumppaniin voivat viedä energiaa ja katkeroittaa. Sen, mitä ajattelee toisesta puolisona, ei pitäisi vaikuttaa vanhemmuuteen, asiantuntija muistuttaa.

Ex-kumppani on nykyään paras ystäväni, kirjoittaa toimituksen verkkokyselyyn vastannut 33-vuotias nainen.

– Hänen tukeensa voin aina luottaa. Voimme puhua mistä vain, sillä todella tunnemme toisemme. Nykyinen kumppanini hyväksyy tämän. Miksi ei hyväksyisi, hän haluaa minulle vain hyvää.

Toiseen ex-kumppaniinsa nainen ei sen sijaan pidä mitään yhteyttä, sillä suhteessa oli henkistä väkivaltaa.

Yli 40 prosenttia verkkokyselyyn vastanneista on ystävä tai kaveri entisen kumppaninsa tai kumppaneidensa kanssa. Kyselyyn tuli 173 vastausta.

Eronneiden kommentit on poimittu kyselystä.

56-vuotias mies kuvailee välejään ex-puolison kanssa kaverillisiksi.

– Ei yli 25 vuoden yhteiseloa voi sulkea pois. Se seuraa koko elämän, vaikka mitä tapahtuisi. Ikäviä tapahtumia ei saa tekemättömiksi. Se vain pitää ymmärtää ja seuraukset tavallaan hyväksyä.

42-vuotias mies puolestaan kertoo, että vanha suola janottaa yhä. Hän ei ole tyytyväinen tilanteeseen.

– Olen exäni kanssa hyvissä väleissä, jopa intiimisti, vaikka hänellä on jo uusi kumppani. Vanha suola janottaa myös sänkytouhuissa.

Paras vaihtoehto on säilyttää kaikki ihmissuhteet niin, ettei kenenkään tarvitse jäädä kiinni vihaan tai katkeruuteen, summaa perhe- ja paripsykoterapeutti Maiju Niemelä.

Olisi hyvä nähdä toinen ihminen kokonaisuutena ja katsoa yhteistä menneisyyttä pitkällä aikajänteellä.

Maiju Niemielä

Huonot ja riitaisat välit entiseen kumppaniin sitovat Niemelän mukaan huonoa energiaa ja vievät tilaa positiivisilta asioilta. Jos pitkästä parisuhteesta jää jäljelle vain viha tai pettymys, olo voi käydä raskaaksi.

– Jos suhteessa on ollut väkivaltaa tai muuta ikävää, joka lisää toisen turvattomuutta, ei entisen kumppanin kanssa tarvitse tietenkään olla tekemisissä, Kymsoten Kouvolan perheneuvolassa työskentelevä Niemelä täsmentää.

Entä voivatko välit olla liian hyvät? Maiju Niemelän mukaan ex-pariskunnan ystävyyssuhteessa tärkeintä on tasavertaisuus.

Jos ero on käsitelty hyvin ja molemmat ovat samaa mieltä siitä, että parisuhde on ohi, hyvät välit ovat ainoastaan plussaa.

– Eikä kumpikaan käytä hyväkseen vaikkapa toisen kiltteyttä, josta on voinut hyötyä toisen kustannuksella jo parisuhteessa.

Jos jompikumpi toivoo vielä parisuhdetta, tiivis yhteydenpito voi olla raskasta molemmille.

Myös toisen tukeminen erossa voi olla ongelmallista.

– Tukeminen on raskas tehtävä hänelle, joka haluaa erota. Toisesta se taas voi tuntua hyvältä mutta estää samalla pääsemästä erossa eteenpäin.

Verkkokyselyyn vastannut 69-vuotias mies kertoo, että nyt kun erosta on jo 25 vuotta, välit exään ovat asialliset lasten ja lastenlasten takia.

– Joskus vielä kirpaisee, kun erossa exä vei lähes kaiken omaisuuden, jonka minä olin suurelta osin hankkinut – jopa seinätaulutkin. Avustan nyt lasten perheitä taloudellisesti huomattavin summin, ja hän vain matkustelee.

Osa verkkokyselyyn vastanneista ei halua olla missään tekemisissä entisen kumppanin kanssa, vaikka heillä on yhteisiä lapsia. Osa haluaisi mutta kumppani ei.

– Meillä on aivan sanoinkuvaamattoman karmeat välit. Vain muodollisesti ja vain toisinaan pystymme edes lasten asioista keskustelemaan, surkuttelee 50-vuotias mies.

38-vuotias mies ei haluaisi olla entiseen puolisoonsa missään yhteyksissä, mutta hänen on lasten takia oltava.

– Koska sellainen ihminen, joka kykenee tekemään toiselle niin kuin exäni teki, ei ansaitse minulta minkäänlaista huomiota.

58-vuotias nainen pitää yhteyttä ex-puolisoonsa välillä lasten asioissa. Muuten molemmat elävät täysin omaa elämäänsä.

– Yleisesti en ymmärrä, miksi exän kanssa kaveerataan silloin tällöin kahvien tai muuten vain näkemisten tai puheluiden tai viestien avulla. Jos on erottu, niin jokin syy siinä on ollut, ja sen jälkeen pärjätään omillaan.

Vanhemmuus jatkuu, vaikka parisuhde loppuu. Sitä ei voi Maiju Niemelän mukaan liikaa painottaa. Sen, mitä ajattelee toisesta puolisona, ei pitäisi antaa vaikuttaa vanhemmuuteen.

Niemelä muistuttaa, että vanhempien välit vaikuttavat merkittävästi siihen, miten lapsi sopeutuu eroon.

– Jos jää kiinni vain siihen, mitä toinen on tehnyt parisuhteen aikana, ei pääse eteenpäin. Olisi hyvä nähdä toinen ihminen kokonaisuutena ja katsoa yhteistä menneisyyttä pitkällä aikajänteellä. Tähän voi saada ammattiapua.

Jos ero on erityisen vaikea, aluksi ei ole pakko olla tekemisissä kasvokkain. Pääasia on, että tieto lapsen asioista kulkee vanhempien välillä.

Toisaalta jos vasta eronnut pariskunta on paljon tekemisissä, lapsi voi elätellä turhia toiveita vanhempien yhteenpaluusta. Lapsille pitää kertoa selkeästi, etteivät vanhemmat ole palaamassa yhteen.

"Meillä on ollut yhteinen elämä"

Riina Sydänmaanlakka / Teemasuomalainen

Mika Vänskän, 42, ja Kaisa Kalliomäen, 40, avioliitto päättyi eroon 14 vuoden jälkeen. Vanhemmuus ja pitkä historia yhdistävät heitä edelleen.

Mika Vänskä: ”Minulla on hyvät välit Kaisaan. Olemme voineet sopia ja puhua kaikesta.

Meillä on ollut yhteinen elämä. Olisi ihmeellistä, jos toinen pyyhkiytyisi kokonaan pois. Ei ero tarkoita, että toista pitäisi vihata. Sama ihminen hän kuitenkin on edelleen.

Olin 22 ja Kaisa 19, kun menimme naimisiin. Tapasimme kolme vuotta aiemmin.

Erosimme vuonna 2015. Tyttäremme oli silloin yhdeksänvuotias.

Jälkikäteen näen, että taustalla oli erilleen kasvaminen. Olimme tavanneet todella nuorena.

Loppuvaiheen liitto oli toverillinen. Meillä ei ollut lapsen lisäksi juuri muita yhteisiä asioita.

Kaisa aloitti eropuheen. Puhuimme erosta aiemminkin, mutta se jäi muiden, isojen elämäntapahtumien jalkoihin. Ajatus oli ehkä kypsynyt hiljalleen vuosien aikana. Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä, että puhuimme asioista suoraan niiden oikeilla nimillä.

Ensin asuimme lähellä toisiamme. Ajattelimme, että se on lapselle paras ratkaisu.

Itselläni oli alkuun monenlaisia tunteita. Pettymys oli niistä suurin. Taisin purkaa muutostilanteen tuomaa pahaa oloani Kaisaan kiukutteluna. Pyysin sitä jälkikäteen anteeksi.

Saimme rakennettua uudenlaisen yhteyden melko pian.

Kaisa muutti tyttäremme kanssa Tampereelle vuonna 2017. Saimme huoltajuusasiat hyvin sovittua. Nyt tytär on jo teini-ikäinen ja käy meillä aina silloin, kun itse haluaa.

Minulla on perhe Asikkalassa: vaimo, hänen poikansa edellisestä liitosta ja meidän yhteinen lapsemme.

Nykyisen kumppanini tapasin syksyllä 2016.

Uusi perheeni ei mielestäni vaikuttanut minun ja Kaisan väleihin. Ehkä muutos oli kasvun paikka enemmän itselleni. Taustalla oli pitkä avioliitto, ja olin kasvanut Kaisan kanssa aikuiseksi.

Kumpikaan meistä ei ole ajatellut yhteen palaamista. Olemme tovereita nimenomaan huoltajuuden kautta. Kaisa on lapseni äiti ja hyvä tyyppi.

Ensisijaisesti yhteydenpito liittyy lapsen asioihin, mutta samalla puhumme usein muustakin. Voisin sanoa, että Kaisa on ystäväni.

Monissa uusperheissä asiat eivät ole näin mutkattomia. Joskus mietin, onko edes sallittua, ettei ole mitään riitaa.”

Kaisa Kalliomäki: ”Lähtökohtaisesti ajattelin, että olisimme Mikan kanssa aina yhdessä. Ei kai kukaan mene naimisiin tai hanki lapsia, jos ei ajattele suhteen kestävän. Ero oli pettymys. Ei häneen eikä itseeni, vaan ylipäätään. On aina surullista, kun parisuhde päättyy.

Minä otin eron puheeksi, mutta se oli yhteinen päätös.

Meillä oli lähipiirissä paljon vastoinkäymisiä. Emme osanneet tukea toisiamme oikealla tavalla ja ajauduimme erilleen. Etäännyimme.

Olemme olleet koko ajan hyvissä väleissä. Autoimme toisiamme muutoissa.

Enimmäkseen olemme yhteydessä lapsen asioihin liittyen, mutta vaihdamme samalla myös kuulumisia. Joskus kysyn esimerkiksi autoon liittyviä neuvoja.

Mika on ennen kaikkea lapseni isä. Olemme kavereita.

Matkan varrella on varmasti ollut tilanteita, joissa molemmat ovat joustaneet niin, että riidoilta on vältytty.

Tuntuisi todella kurjalta, jos välimme olisivat huonot. Se välittyisi myös lapseen.

Suhtauduin Mikan uuteen perheeseen aika neutraalisti. Alussa mietin, mitä se merkitsee meidän lapsellemme.

Kaikki on kuitenkin mennyt ihan hyvin.

En ole asunut kenenkään kanssa eron jälkeen. Olen elänyt etäsuhteessa muutaman vuoden.

Uskon, että tulemme olemaan Mikan kanssa jossain määrin tekemisissä aina.”

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut