Päässä välähtää ja lamppu syttyy. Onhan se huikea tunne, kun oivaltaa jotakin uutta.
Mutta oletko miettinyt, mitä aivoissasi oivalluksen hetkellä tapahtuu? Tai miten ja millaisissa tilanteissa oivallukset syntyvät? Entä voivatko koneet oivaltaa asioita?
Muun muassa näihin asioihin kasvatustieteen professori ja filosofi Juha T. Hakala, 60, pureutuu lokakuun lopussa julkaistussa tietokirjassaan Oivallus. Ratkaiseva välähdys ja mitä siitä tiedetään (Alma Talent).
Kaikki oivallukset eivät jää historian kirjoihin Newtonin omenan tai Arkhimedeen ammeen tavoin.
Hakala korostaa, että erinomaisia oivalluksia ovat kautta aikain saaneet myös perheenäidit, bussikuskit ja postinkantajat.
– Oivallus synnyttää hetkellisen, sisäisen läikähdyksen: Jes! Näinhän se on! Miksi en sitä aiemmin tajunnut? Hakala kuvailee.
Oivallus synnyttää hetkellisen, sisäisen läikähdyksen.
Juha T. Hakala
Oivallus ei kuitenkaan aina ole välähdyksenomainen, vaan se on voinut muhia päässä jo pitkään.
Se ei myöskään synny juuri sillä hetkellä, kun sitä toivoo. Tämä johtuu siitä, että yleensä oivallukseen liittyvä ongelma on sen verran suuri, ettei se ratkea siltä istumalta. Siksi sitä pitää hautoa.
– Kun sitä on aikansa työstänyt, se ratkeaa usein yllättävässä tilanteessa. Ratkaisu nousee ikään kuin pintaan, Hakala kuvailee.
Hakala on huomannut, että monet hänen omista oivalluksen hetkistään liittyvät metsässä samoiluun, käsitöiden tekemiseen tai auton ratissa olemiseen.
Oivalluksen saaminen edellyttää siis usein joutilaisuutta. Tämä tosiasia huolestuttaa Hakalaa, sillä älypuhelinten myötä tylsyyden hetket ovat nykyisin kortilla.
– Kärsimättömyys on lisääntynyt. Jopa marketin kassajonossa kaivamme puhelimen esiin ja tarkistamme somen. Kannan tästä huolta, koska näin on käynyt myös minulle.
Oivallus-kirjaa kirjoittaessaan Hakala koki itsekin oivalluksen hetkiä. Yksi niistä syntyi, kun hän pohti aivojen ihmeellisyyttä.
– Aivomme ovat kuin lumikide. Maailmassa ei ole kaksia täysin samanlaisia ihmisaivoja, ei edes identtisillä kaksosilla.
Hakalan kirjassa käsitellään aivotutkimuksen lisäksi myös tekoälyn suhdetta oivalluksiin.
– Jokunen vuosi sitten Euroopan patenttivirasto EPO:lle tuli kaksi patenttihakemusta, joissa molemmissa keksijäksi oli merkitty tekoäly, Hakala kertoo.
Hakemukset hylättiin, mutta Hakalan mukaan jo ne osoittavat, että tekoälytutkimuksessa aletaan liikkua alueilla, jonka muutamat asiantuntijat ajattelevat edustavan jonkinlaista oivaltavaa älykkyyttä.
Hakalan mielestä tekoälyn kehittelyä on kiinnostavaa seurata.
– Vaikka siihen liittyy paljon eettistä keskustelua, se on joka tapauksessa taloutta lähiaikoina mullistava asia, Hakala uskoo.