Painonpudotuslääkkeiden historia ei ole voittotarinoita täynnä, mutta nykyisiä valmisteita lääkärit uskaltavat jo kirjoittaa.
Elokuu 1977. Terve tyttö, 3 750 grammaa, 52 senttiä.
Kun Tanja Ruotsalainen katsoo nyt lapsuuskuviaan, hän näkee tavallisen tytöntylleröisen, jota mummo sanoi hyväluiseksi.
Ero muihin alkoi näkyä ammattikoulussa. Kun kaverit lainailivat toistensa vaatteita, Ruotsalainen kulki omissaan.
Tammikuu 1999. Tanja Ruotsalainen tapasi elämänsä rakkauden. Arki vakiintui, ja hän sai töitäkin.
– Lapsettomina juhlimme aika paljon. Olen aina tykännyt höttöruuasta, etenkin suolaisesta, ja paino alkoi nousta.
Hän ei muista, milloin vaaka näytti kolmea numeroa. Sillä ei ollut niin väliä, sillä ylipainoon ei liittynyt ongelmia.
– En ajatellut painoa, eikä kukaan muukaan oikein edes maininnut siitä.
Vuonna 2004 pariskunta osti oman talon Varpaisjärveltä.
– Oli iltatyö eikä mitään harrastuksia. Iltavuorojen jälkeen söin mitä söin.
Työterveystarkastuksessa lääkäri otti puheeksi painon. Hän kirjoitti Ruotsalaiselle tabletteina otettavaa laihdutuslääkettä. Keskushermostoon vaikuttavaa ja ruokahalua hillitsevää sibutramiinia sisältänyt Reductil oli tullut Suomessa markkinoille jo vuonna 2001.
– Käytin sitä muutaman kuukauden, mutta ei minulla ollut tuolloin motivaatiota elämänmuutokseen.
Reductilin myynti keskeytettiin EU:n alueella vuonna 2010 sydän- ja verisuonitapahtumien riskin vuoksi.
Laihdutuslääkkeiden historia ei ole muutenkaan voittotarinoita täynnä. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri, sisätautilääkäri ja diabetologi Eeva Sofia Leinonen löytää ensimmäiset maininnat lääkkeiden käytöstä Duodecim-lehdestä vuodelta 1936. Jutussa kuvataan useita potilastapauksia, joissa laihdutuslääkkeinä käytetyt dinitrofenoli ja dinitrokresoli olivat aiheuttaneet silmien mykiöiden samentumisen eli harmaakaihin.
Kaupan on vuosikymmenten saatossa ollut muitakin laihdutuslääkkeitä, jotka on poistettu markkinoilta haittavaikutusten takia. Esimerkiksi 1960–1980-luvuilla Suomessakin saatavilla ollut fentermiini aiheutti riippuvuutta, aggressiivisuutta ja sydämentykytystä.
Elokuu 2008. Pariskunta meni naimisiin 080808, ja raskaustesti näytti pian kahta viivaa. Ensimmäisellä lääkärikäynnillä odottava äiti oli 32-vuotias, 176-senttinen ja painoi yli 130 kiloa. Sairaalloisen lihava.
– Sen lukeminen papereista tuntui pahalta. Raskauden kulkua seurattiin tarkasti ja raskausajan diabetesta hoidettiin insuliinilla.
Samalla Ruotsalainen alkoi ensimmäisen kerran kiinnittää huomiota ruokavalioonsa. Raskauden edetessä paino ei enää noussut.
Terveet tytöt syntyivät sektiolla syyskuussa 2009. Iisa painoi 2 860 grammaa ja Kaisu 2 800.
– Vaikka lasten kanssa oli kotona touhua, paino alkoi taas nousta.
Kun tytöt täyttivät kaksi, äiti painoi 140 kiloa. Silloin hän liittyi painonpudotusryhmään, käytti niukkaenergisiä tuotteita ja kävi kuntosalilla. Kymmenessä viikossa kiloja lähti 20.
– Äkkiä ne tulivat takaisin, kun aloin palata normaaliin ruokavalioon. Kun on taustaltaan suurtalouskeittäjä, on tottunut lätkimään lautaselle kunnon kasoja. Olen mättänyt isoja annoksia pikaruokaa, voileipiä ja karkkia.
Suomen lihavuustutkijat ry:n varapuheenjohtaja, Oulun yliopiston sisätautiopin professori Janne Hukkanen pelkää, että suomalaisille käy kuten amerikkalaisille. Kaikki on isoa, myös ihmiset – ja siten myös yhteiskunnalliset ongelmat lihavuuden haittojen suhteen.
– Jo tässä vaiheessa voidaan puhua Suomessakin lihavuusepidemiasta.
Hukkanen tekee hoitotyötä ylilääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Lihavuuden hoidossa potilas ohjataan ensin painonhallintaryhmään, nettipohjaiseen hoitoon tai yksilöllisesti ravitsemusterapeutille. Lääkitys on tarvittaessa tukena niiden rinnalla. Kolmion huipulla on haastavimmissa tapauksissa laihdutusleikkaus.
– Pelkästään lääkkeillä lihavuusongelmaa ei tietenkään ratkaista, mutta ne ovat hyvä työväline ja auttavat motivoimaan potilasta.
Syyskuu 2013. Iän karttuessa Tanja Ruotsalainen alkoi muistella isänsä kohtaloa. Isä menehtyi aivoinfarktiin 37-vuotiaana.
– Isällä oli huonot elämäntavat, ylipainoa, sepelvaltimotauti ja korkea verenpaine.
Elämänmuutosta Ruotsalainen ei kuitenkaan pystynyt tekemään vaan pikadieetit seurasivat toistaan. Yhden laihdutusrypistyksen jälkeen Ruotsalainen hämmästyi. Hän oli raskaana.
Perttu, 4 000 grammaa, syntyi toukokuussa 2014. Kotona oli taas touhua, mutta paino pysyi yhä 140 kilossa. Ruotsalainen teki toimistotöitä ja käytti tuolloin verenpaine- ja diabeteslääkettä.
Elokuu 2019. Tanja Ruotsalainen aloitti opinnot 60 kilometrin päässä ja päiviin alkoi tulla liikettä. Työterveyden kautta hän pääsi Kuopion yliopistollisen sairaalan ravitsemusterapian ryhmätapaamisiin.
– Lääkäri ehdotti, että kokeiltaisiin myös lääkettä.
Ruotsalainen piikitti päivittäin Saxenda-nimistä lääkettä, jonka vaikuttava aine on liraglutidi. Se on ihmisen suolistohormoni glukagonin kaltaisen peptidi 1:n tavoin vaikuttava lääke, eli GLP-1-analogi. Se vaikuttaa aivojen ruokahalua sääteleviin keskuksiin ja vähentää nälän tunnetta. Samalla se kehittää kylläisyyden tunteen tunnistamista.
Lääkkeestä on saanut Kela-korvausta heinäkuusta 2021 lähtien. Peruskorvaus on 40 prosenttia. Korvauksen saa, jos painoindeksi on yli 35 ja ylipainoon liittyy muita määriteltyjä haittoja, kuten diabeteksen esiaste. Ilman Kela-korvausta käyttö maksaa kuukaudessa 180 euroa. Korvausta sai viime vuonna 691 suomalaista.
Lihavuuden hoidossa korvattava on tällä hetkellä myös Mysimba. Lääke vähentää ruokahalua vaikuttamalla aivojen välittäjäaineisiin. Suomessa on saanut myyntiluvan myös kolmas lääke, tabletteina nautittava orlistaatti. Se vähentää rasvan imeytymistä suolistosta.
Professori Janne Hukkanen toteaa, että yleinen ilmapiiri lääkkeisiin on muuttunut, koska diabeetikot ovat käyttäneet jo pitkään GLP-1-johdannaisia ja lääkkeet ovat laajasti tutkittuja.
– Potilaiden on helpompi ottaa ne vastaan, ja lääkärit uskaltavat niitä myös kirjoittaa.
Uusia myyntilupahakemuksia ei ole EU:n alueella tällä hetkellä vireillä. Fimean ylilääkäri Leinonen toteaa, että tutkimustyötä tehdään kuitenkin jatkuvasti.
– Kehitteillä on tehokkaampia suolistohormonien tavoin vaikuttavia lääkkeitä sekä energia-aineenvaihduntaan kohdistuvia lääkkeitä.
Vaikka lääkkeet ovat kehittyneet, lievät haittavaikutukset ovat käyttäjille tuttuja. GLP-1-reseptoriagonistit aiheuttavat pahoinvointia, ripulia ja ummetusta, orlistaatti puolestaan rasvaripulia, ja Mysimbaan voi liittyä ahdistuneisuutta ja unettomuutta.
Lääkkeet eivät ole muutenkaan tie ikuiseen onneen, vaikka niitä voi käyttää vuosikausia. Ilman elämäntapamuutosta paino nousee nopeasti, kun lääkkeen käyttö lopetetaan. Lääkkeitä voi kuitenkin käyttää ylläpitohoitona pienemmillä annoksilla pitkäänkin. Kela-korvausta voi saada vain kaksi vuotta.
Syyskuu 2020. Tanja Ruotsalaisen käyttämä laihdutuslääke Saxenda vaihdettiin Ozempiciin, josta on lyhyessä ajassa tullut hittituote. Sen saatavuudessa on ollut ongelmia.
Ozempicia käytetään ensisijaisesti diabeteksen hoitoon ja nykyisin myös painonhallintaan. Vaikuttava aine on verensokeriin vaikuttava semaglutidi, joka kuuluu suolistohormoni GLP-1-johdoksiin. Kyseessä on kerran viikossa pistettävä lääke, joten Tanja Ruotsalaisenkaan ei tarvinnut ottaa lääkettä enää joka päivä.
– Huomasin muutokset nopeasti. Tunnistin kylläisyyden tunteen niin, että saatoin jättää ruokailun kesken. Paino alkoi pudota, vaikka en tehnyt radikaaleja muutoksia.
Haittavaikutuksetkin, närästys ja paha olo, tulivat tutuiksi, mutta suoliston toiminta muuttui säännölliseksi. Lääkkeiden avulla Ruotsalainen sai painoa putoamaan sen verran, että olo alkoi piristyä ja motivaatio kasvoi. Samalla hän osoitti lääkäreille, että pystyy pudottamaan painoa.
Hän oli käynyt läpi kaksi askelta, laihdutusryhmät ja lääkehoidon, joiden kautta voi päästä vatsalaukun ohitusleikkaukseen.
– Laihduttaminen kyllä onnistuu, mutta painon pitäminen pudotetussa on haastavaa. Siihen koen saaneeni avun vasta leikkauksella.
Elokuu 2022. Vatsalaukun ohitusleikkauspäivänä 23. elokuuta Tanja Ruotsalainen painoi 124 kiloa. Leikkaus meni hyvin. Tuli kolmen viikon sairausloma ja syömisen opettelu.
Paino on pudonnut marraskuussa 108 kiloon.
– Jospa tämän vuoden puolella luku olisi kaksinumeroinen.
Verenpaine on laskenut lähes normaaliksi, ja lääkitys voidaan lopettaa pian. Verensokeriarvoja seurataan vielä.
– Tiedän, että tämä on joka tapauksessa loppuelämän mittainen juttu.
Loput laihdutuslääkkeet hän on jo vienyt apteekin keräyspisteeseen.