Laskelmien mukaan koira voi kustantaa elinikänsä aikana omistajansa vuosiansion verran.
Varaudu kaikkeen. Et voi laskea etukäteen Excelin kanssa, mitä kuluja on luvassa. Aina pitää olla rahaa jemmassa, jos sattuu jotain yllättävää.
Se on Maarit Paldanin ja Heidi Lappalaisen tärkein viesti uusille koiranomistajille.
Kummallakin on ollut koiria nuoresta asti. Lappalaisen laumassa on tällä hetkellä tsekinpaimenkoira ja kaksi saksanpaimenkoiraa. Paldanilla on belgianpaimenkoira ja kaksi tsekinpaimenkoiraa.
– En halua edes miettiä, kuinka paljon rahaa koiriin oikeasti menee. Lohduttaudun sillä, että hevosiin verrattuna tämä on melkein ilmaista, Maarit Paldan naurahtaa.
Kennelliitto päivitti Teemasuomalaisen pyynnöstä koirankululaskelmansa vastaamaan tämän hetken hintoja ja rahan arvoa.
Ilman erityisen suuria eläinlääkärikuluja koiranpito maksaa vuodessa arviolta 1 500–3 500 euroa.
Summa riippuu muun muassa rodusta ja omistajan innosta käydä vaikkapa harrastuksissa ja kisoissa. Siten koira voi karkeasti arvioiden kustantaa elinikänsä aikana omistajansa vuosiansion verran.
Kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtaja Vesa Lehtonen toteaa, että kasvattajien pitäisi aina informoida pennun ostajia kuluista.
– Minulle kasvattajana ei kuulu ostajan taloudellinen tilanne, mutta keskustelujen perusteella syntyy luottamus. Tärkeintä on tietää, että omistaja huolehtii koirasta kuin perheenjäsenestä vaikeissakin tilanteissa.
Myös Lehtonen korostaa, että koiran omistajilla pitäisi aina olla rahaa säästössä pahan päivän varalle, vaikka koiralla olisi vakuutus.
– Suuria kuluja syntyy, jos koira sairastuu, sitä joudutaan lääkitsemään loppuelämän ajan ja käyttämään lääkärissä säännöllisesti.
Yleensä eniten rahaa menee koiran ensimmäisen vuoden aikana ja elämän viime metreillä, kun hoitokulut kasvavat.
Lehtonen toteaa, että yhden koiran kulut eivät pitäisi olla työssäkäyvälle kynnyskysymys. Vaikeuksia voi tulla, jos useampi koira sairastuu samoihin aikoihin.
Ennen koiran hankintaa kannattaa miettiä tarkasti, mitä haluaa koiransa kanssa tehdä. Harrastukset, kokeet ja kisamatkat maksavat.
Ylimääräisiä kuluja voi tulla reippaasti, jos intoutuu hankkimaan koiralle tilpehööriä, jota koira ei tarvitse.
– Suuri osa kustannuksista on itse aiheutettuja ja johtuu eläimen inhimillistämisestä. Ostellaan tossuja, vaatteita ja erilaisia valjaita jokaiseen tilanteeseen. Tuntuu, että nykyaikana ajatellaan, että mitä enemmän ostelemme koiralle tavaraa, sitä paremmin sitä hoidamme, Lehtonen pohtii.
Heidi Lappalainen ja Maarit Paldan eivät shoppaile tarpeetonta tavaraa, mutta etenkin Lappalaisella palveluskoiralajien harrastaminen tuo paljon kuluja.
– Se tarkoittaa treeni- ja kisamatkoja, ja kun harrastamme vaikkapa vetolajeja, ruokaakin menee paljon, Lappalainen kertoo.
Ruoka on suurin vakiokulu. 12 kilon säkki kestää keskikokoisilla roduilla pari kuukautta. Paldanin ja Lappalaisen koirien ruuat maksavat noin 60 euroa säkki. Siten kolmen koiran porukka rouskuttaa vuodessa perusruokaa yli tonnilla.
– Sen lisäksi meillä syödään raakaruokaa. Kisakaudella ruuan määrä jopa tuplaantuu, Lappalainen kertoo.
Kumpikin toteaa, että koirien vakuuttaminen voi tuntua ylimääräiseltä kuluerältä, mutta tosipaikan tullen se pelastaa paljolta.
– Esimerkiksi belgianpaimenkoiralleni piti tehdä olkanivelen ocd-leikkaus, jonka hinta oli 1 360 euroa. Vakuutuksen jälkeen minulle jäi maksettavaa 385 euroa, Maarit Paldan kertoo.
Lappalaiselle kallein paukku on ollut tsekinpaimenkoiran hoito, kun sen synnytys ei käynnistynyt.
– Leikkaus tehtiin päivystyksessä sunnuntaina. Koira onneksi selvisi, mutta sen ainoa pentu kuoli.
Päivystyskäyntinä leikkaus maksoi jälkihoitoineen ja kuntoutuksineen noin 3 000 euroa. Vakuutuskaton täytyttyä Lappalaiselle jäi maksettavaa 2 000 euroa.
– Säästöjä täytyy aina olla, ja onneksi on puoliso, jonka kanssa kuluja voi jakaa.
Kennelliiton Lehtonen toteaa 30 vuoden kasvattajakokemuksella, että pahimmat tilanteet sattuvat yleensä jostain syystä sunnuntaisin päivystysaikaan.
– Jos pitää tehdä keisarinleikkaus hätäleikkauksena, se tapahtuu varmasti sunnuntaina ja 200 prosentin hinnalla. Olisikohan niin, että ihmisen elämänrytmi vaikuttaa koiraan. Koira tietää, että ihminen on viikonloppuna paikalla, ja alkaa näyttää kipuaan.
Paldan ja Lappalainen pitävät koiraharrastushallia Kuopiossa. Kun omia koiria on monta, omistajan elämä pyörii paljon niiden ympärillä myös taloudellisesti.
– Täytyy miettiä tarkasti, voiko käydä vaikka kampaajalla. Se tuntuu aina ekstralta, Lappalainen kertoo.
– Koirat ovat kyllä käyneet hierojalla, mutta enpä muista, milloin olisin itse ollut. Ja vaateostoksilla käyn varmaan kerran vuodessa, Paldan naurahtaa.
Suurin yksittäinen koiriin liittyvä ostos on kummallakin ollut tila-auto, jossa on mittatilaushäkit.
Moni on kysellyt Paldanilta ja Lappalaiselta, onko mitään järkeä, kun kaikki raha menee koiriin.
– Mutta siitä saa niin paljon elämän sisältöä ja iloa. Mekin olemme ystävystyneet koirien kautta. Myös työ on löytynyt niiden ansiosta. On tämä kaiken sen rahan arvoista, kaverukset kertovat.