Keskittymisvaikeudet, unohtelu ja levottomuus ovat älylaiteaikakautena yleistyneet jatkuvasti. Kännykän vilkuilun vastustaminen alkaa pieni askel kerrallaan.
Kännykkä kuumottaa taskussa, mutta Aleksi Lappi vastustaa sen kutsua hetkisen.
– On se on välillä vaikeaa. Tuntuu, että kädessä täytyy olla aina jotakin, etten vain tuijottaisi tyhjyyteen.
16-vuotias siilinjärveläislukiolainen on ikäpolvea, joka on kasvanut älylaiteaikaan. Koulussa kännykkä pysyy useimmiten taskussa, mutta musiikki soljuu kuulokkeista.
– Olen oppinut kuuntelemaan toisella korvalla musiikkia ja toisella opettajan puhetta. Jos kuuntelen jotain nopeaa musiikkia, se saattaa häiritä ja on varmasti aivoille raskasta.
Lappi ottaa koulupäivien ajaksi ilmoitukset pois someryhmistä, joihin tulee paljon viestejä.
– Rajoitan kännykän vilkuilua, että keskittyminen ei mene pilalle. Kaikki koulukaverit eivät tee niin vaan ovat koko ajan kännykällä. Opettajat sitten mainitsevat, että nyt voisi laittaa kännykät pois ja keskittyä.
Opiskelukaveri Jesse Heikkinen, 18, ei ole koskaan ollut kova kännykän käyttäjä.
– Kun on tottunut siihen, että ei käytä kännykkää koko ajan, pystyy keskittymään paremmin.
Älylaiteaikakautena keskittymiskyky on koetuksella ikäryhmästä riippumatta. Informaatio, viihde ja viestittely houkuttelevat lukuisissa eri muodoissa ympäri vuorokauden.
– Itse kehitetyt keskittymisvaikeudet ovat koko ajan yleistyneet älylaiteaikana. Ongelma ei todellakaan rajoitu lapsiin ja nuoriin, toteaa aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala.
Hän on tutkinut erityisesti aivojen tiedonkäsittelykykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Älylaitteiden tuottama jatkuva ja nopeatempoinen stimulaatio muovaa aivoja toimimaan samanlaisella sykkeellä. Kun prosessissa pörrää monta asiaa yhtä aikaa, vaikuttaa se myös käytökseen. Hötkyilystä tulee elämäntyyli.
– Se vaatii aivoilta paljon. Niiden pitäisi saada myös levätä ja palautua.
Jos arki pyörii kännykän tuomien ärsykkeiden ympärillä, seurauksena ovat levoton olo, keskittymisvaikeudet ja hajamielisyys.
– Kun keskittyminen ja muisti linkittyvät toisiinsa, ei ole ihme, että huomio herpaantuu vaikkapa siitä, minne laitoinkaan auton avaimet.
Aihe on ollut toki puheissa jo vuosia. Moisala on huolissaan siitä, että viestiä ei ole sisäistetty täysin.
– Nyt on nähtävillä onneksi se, että työelämässä monitekeminen eli multitaskaus ei ole enää työntekijän tärkein arvo. Keskittymiskyky on monessa paikassa jo tärkeämpää. Ainakin toivon niin.
Jos levottomuus ja rauhattomuus rassaavat, sille voi tehdä jotakin. Aivot voi uudelleen kouluttaa kohti mielenrauhaa.
Se ei ole kuitenkaan helppoa.
– Etenkin somesovellukset on tehty niin koukuttaviksi, että vaatii suorastaan lihasvoimaa ja useita toistoja pyristellä niistä irti.
Mona Moisala käy puhumassa aiheesta kouluissa. Hän kertoo, että nuorten parissa moni on tiedostanut ongelman, suoranaisen addiktion. Osa tekee tietoisia päätöksiä ja rajoittaa kännykän käyttö.
– Nuorissa on myös paljon kriittisyyttä sitä kohtaan, miten somesovellukset on kehitetty niin houkuttavaksi vain sen takia, että käyttäjillä tehdään rahaa. Moni nousee sitä vastaan, koska ei halua systeemin orjaksi.
Moisala toivoo kouluihin kännykkävapaita aikoja. Hän toteaa, että lapsen vastuulle jää liikaa, jos kännykän käyttö jää pelkästään omille harteille.
– On liikaa odotettu lapselta, että kännykkä ei houkuta, jos se saa olla kuitenkin mukana.
Kun kännykkä pääsee välillä tauolle, sen omistaja joutuu sietämään tyhjäksi jääneitä hetkiä ja opettelemaan kestämään tylsyyden tunnetta.
– Se tuntuu aluksi epämiellyttävältä, mutta siihen tottuu. Kannattaa ajatella, että nyt teen hyvää aivoilleni.
Moisala vertaa jatkuvaa ärsyketulvaa yli menneeseen kuntosalitreeniin.
– Jos aivoille tungetaan jatkuvasti viihdettä ja informaatiota, se on sama asia kuin pumppaisi lihaksia jatkuvasti salilla. Lihas kasvaa levossa, ja aivot tarvitsevat samalla tavalla lepoa.
Unen merkitys aivojen toimintaan, keskittymiseen ja muistiin on suuri. Yöpöydällä lepäävä kännykkä on unen suuri vihollinen. Kun sängyssä selataan luuria unen rajamaille asti, tehdään liikaa työtä niin silmillä kuin aivoilla.
– Tästä on useita tutkimuksia. Laitteiden käyttö ennen nukahtamista vaikuttaa unen laatuun ja kestoon. Kun hyvän unen vajetta kertyy koko ajan enemmän, sekin heikentää keskittymiskykyä.
Mona Moisala toteaa, että kännykän selailu ennen nukahtamista on kuin aikuisten tutti.
Kun vauva vieroitetaan tutista, huutoa varmasti tulee. Aikuisellakin kestää ainakin viikon oppia nukahtamaan ilman kännykkää.