Etelä-Vantaan Urheilijoista ponnistanut maalivahti Kasimir Kaskisuo, 26, teki kuusi vuotta sitten rajun ratkaisun. Vähälle peliajalle jäänyt Kaskisuo jätti Jokerien A-juniorit taakseen ja lähti pelaamaan Pohjois-Amerikan juniorisarjaa 12 000 asukkaan kaupunkiin.
Juniorisarja oli ainoa vaihtoehto, sillä kakkosvahdiksi Jokereissa jäänyt vahti ei saanut stipendiä yliopistoon.
Cloquetin kaupungissa oli ainoastaan yksi ravintola ja ostoskeskus Walmart, joten jään ulkopuolinen elämä Pohjois-Amerikassa ei ollut aluksi suurta juhlaa.
Se ei kuitenkaan silloin haitannut, sillä Kaskisuo sai pitkästä aikaa paljon vastuuta. Hän torjui kiekkoja Minnesota Wildernesissa peräti 94,4 prosentin varmuudella.
Kuusi vuotta myöhemmin Kaskisuo voi kuitenkin iloita ratkaisustaan, sillä hän on noussut monien vaiheiden kautta AHL-joukkue Toronto Marliesin ykkösvahdiksi. Mennyt kausi on sujunut niin hyvin, että Kaskisuo on päässyt pelaamaan jopa ensimmäisen NHL-ottelunsa Toronto Maple Leafsissä.
Debyytti päättyi Pittsburgh Penguinsin 6–1-voittoon, mutta Kaskisuolle jäi siitä huolimatta positiivinen kokemus ottelusta.
– Se oli aika hurjaa. Ei ole ollut ikinä selvää, että pääsisin pelaamaan NHL:ssä, mutta uskoin omaan tekemiseeni. Pääni on kuitenkin varmaan vähän kovemmassa kunnossa kuin muilla, kun olen käynyt tämän kaiken läpi, Kaskisuo kertoo Vantaan Sanomille puhelimitse.
Kautta AHL:ssä jatkanut maalivahti on oppinut varautumaan uransa aikana aina pahimpaan, eikä hänen tiensä NHL-tason maalivahdiksi ole ollut helppo.
Minnesota-Duluthin yliopistossa lähes kaksi kautta pelannut Kaskisuo sai esimerkiksi ensimmäisen NHL-sopimuksensa jo maaliskuussa 2016, mutta hän pääsi siitä huolimatta vasta viime kaudella aloittamaan Toronto Marliesin ykkösvahtina.
– Sain viimeinkin tilaisuuden Marliesissa, mutta loukkaannuin viiden pelin jälkeen kahdeksi kuukaudeksi.
Farmin farmissa ja Chicago Wolvesin AHL-joukkueessa käväisseen vahdin ura sai kuitenkin uuden käänteen vuosi sitten joulukuussa, kun hänen vaimonsa Whitney synnytti perheen esikoisen.
– Torjuin heti sen jälkeen nollapelin. Minut myös nostettiin Leafsiin (kakkosvahdiksi) pari kertaa. Ne toimivat sellaisena buustina, mitä tarvitsin siinä vaiheessa.
Jokerien A-juniorivuosinaan Kevin Lankisen, Joonas Korpisalon ja Frans Tuohimaan taustalle jäänyt Kaskisuo on ollut tyytyväinen siihen, että hän lähti kuusi vuotta sitten tavoittelemaan unelmaansa Pohjois-Amerikasta. Matkalle on mahtunut NHL-pelin lisäksi hienoja kokemuksia myös Minnesotan yliopistovuosilta.
– Meidän konfrensissamme hallien puitteet olivat parhaimmat, mitä olin ikinä nähnyt. Myös tunnelma oli peleissä aika kova. Halli oli täynnä ja iso juttu oli se, että opiskelijakatsomot pitivät ääntä. En ollut kuullut siitäkään aikaisemmin, joten oli hienoa nähdä sitäkin puolta.
Kaskisuo näkee, ettei hän ole kehittynyt Pohjois-Amerikassa vietettyjen vuosien aikana pelkästään pelaajana, vaan hän on oppinut itsestään uusia asioita ja kasvanut myös ihmisenä.
Jää nähtäväksi, milloin Kaskisuo pukee seuraavan kerran NHL-paidan ylleen. On kuitenkin selvää, ettei hän aio jatkossakaan luovuttaa.
Simo Arkko