Rahkamo viitoitti tien huipulle: "Pitää olla rohkeutta toteuttaa näkemys"

Entinen huippuluistelija Susanna Rahkamo tutki väitöskirjassaan menestyspolkua.

Susanna Rahkamo muistuttaa, että kollektiivinen luovuus löytyy verkostoista. Huipulle pyrkivän ei kannata eristää itseään ympäristöstä, tieteestä tai läheisistä tukijoista. Ville Heinonen

Ville Heinonen

Susanna Rahkamo tietää asian jos toisenkin maailman huipulle pääsemisestä. Hän ja parinsa Petri Kokko huipensivat kilpauransa vuonna 1995 jäätanssin Euroopan mestaruuteen ja MM-hopeaan. Jo tuota ennen he olivat saavuttaneet MM- ja EM-pronssia.

Nyt Rahkamo haluaa levittää tietoa siitä, kuinka oman alansa huipuksi pääsee. Aalto-yliopiston johtamisen laitokselle tekemässään väitöskirjassa hän tutki suomalaisia moninkertaisia olympiavoittajia ja pyrki löytämään mallin menestykselle.

Tutkimuksessa hän keskittyi kotimaisiin huippu-urheilijoihin, jotka ovat vuoden 1970 jälkeen voittaneet yksilölajin henkilökohtaisen olympiakullan useammin kuin kerran.

Heitä on viisi: kestävyysjuoksija Lasse Virén, kilpasoutaja Pertti Karppinen, hiihtäjä Marja-Liisa Kirvesniemi, mäkihyppääjä Matti Nykänen ja yhdistetyn hiihtäjä Samppa Lajunen

– Olin kiinnostunut luovuuden tutkimisesta, ja keskityin asiantuntijaluovuuteen. Ensin tietysti piti määritellä asiantuntijuus, Rahkamo kertaa tutkimusasetelmaa.

– Urheilun saralla nämä henkilöt ovat ulkopuolisilla mittareilla määriteltynä tulleet paremmiksi kuin muut. He ovat erityisosaajia.

Luovuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä löytää vastaukset, joiden avulla oma polku huipulle avautuu. Rahkamo ja Kokkokin opittiin tuntemaan parina, joka tarkoituksellisesti rikkoi jäätanssin konventionaalisuuden ja teki asiat toisin kuin muut.

– Oman väylän löytäminen vaatii omaa ajattelua, Rahkamo sanoo.

Aineistosta nousi asioita, joita asiantuntijaksi kasvaminen vaatii. Rahkamon mukaan mikä tahansa niistä voi toimia prosessin alulle panijana, mutta esimerkkimallissa hän lähtee liikkeelle asioiden kyseenalaistamisesta.

– Jatkuvasta toimintatapojen kyseenalaistamisesta, vastausten hakemisesta ja kehittymispyrkimyksestä syntyy lopulta näkemys.

Seuraavaksi täytyy löytää keinot, joilla näkemys on mahdollista tuoda konkreettisesti osaksi arkea.

– Sitten pitää olla rohkeutta toteuttaa näkemys. Pitää olla kanttia tehdä asiat eri tavalla, vaikka muut katsoisivat kieroon.

Näkemyksen toteuttaminen ruokkii innostusta, jota ilman on mahdotonta laittaa itseään täysillä likoon. Avainasemassa onkin kova työnteko.

Mutta kuinka paljon työtä on riittävästi? Ruotsalaisen Anders K. Ericssonin teorian mukaan huippuosaamisen saavuttaminen vaatii 10 000 tuntia harjoittelua.

– En tutkinut tehdyn työn määrää sinänsä, mutta en usko, että tuo riittää, Rahkamo sanoo.

Susanna Rahkamo

Asuu Vantaan Kartanonkoskella.

Taitoluisteluliiton entinen puheenjohtaja.

Tällä hetkellä Suomen olympiakomitean varapuheenjohtaja ja Euroopan olympiakomiteoiden valiokunnan puheenjohtaja.

Työskentelee johtamisen konsulttina.

Työsti väitöskirjaansa Aalto-yliopiston johtamisen laitokselle vuodesta 2010 lähtien.

Väitöskirja tarkastetaan perjantaina 16. joulukuuta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut