Tutkijat suomivat huippu-urheilun korostumista liikunnassa — "Lapsilta vaaditaan liikaa ja liian varhain"
2
Mikko Piispa, Helena Huhta ja Mikko Salasuo ovat tutkineet suomalaisia huippu-urheilijoita. Kaikkiaan haastateltiin 96 urheilijaa, joista 18 oli lopettanut uransa kesken. Sirpa Repo
Katso isompi kuvaTutkimusta varten haastateltiin 96 suomalaista huippu-urheilijaa. Eva Wahlström oli yksi heistä.
Sirpa Repo
URHEILU Huippuurheilijaksi ei voi kehittyä ilman rakkautta lajiin. Vasta iän karttuessa tulee esille voittamisen tahto.
Dosentti Mikko Salasuo ei hymistele. Hän antaa täyslaidallisen suomalaiselle urheilujärjestelmälle. Hänen mukaansa lasten ja nuorten liikuntaa on muutettu huonoon suuntaan.
–Kovempaa, kalliimpaa, lajivalinta tehtävä entistä nuorempana, Salasuo luettelee.
Kaikki on nyt huippu-urheiluun tähtäävää. Salasuo ihmettelee ketä tämä palvelee.
Salasuo, Helena Huhta ja Mikko Piispa ovat tutkineet ja kirjoittaneet kirjoja huippu-urheilijoiden ja taiteilijoiden elämänkulusta.
Järjestelmä ei palvele liikunnan kevyempää harrastamista eikä tuota huippuja.”
– Nykyinen urheilujärjestelmä vaatii lapsilta liikaa ja liian varhain. Järjestelmä ei palvele liikunnan kevyempää harrastamista eikä tuota huippuja. Sivutuotteena jopa tuhotaan lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia, Piispa jatkaa.
Tavoite on aivan toinen, liikunnan lisääminen. Pohja liikunnalliselle elämälle on helpompi luoda lapsuudessa.
Lasten liikunnan harrastamisen vähäisyys ja harrastusten korkeat hinnat vaikuttavat myös kansanterveyteen. Se tiedetään, että varttuneemmalla iällä liikunnan aloittaminen on haastavampaa, jos nuorempana ei ole tottunut fyysiseen toimintaan.
Huippu-urheilu ei saisi olla itseisarvo, johon pyritään keinolla millä hyvänsä.
– Toiminnan pitää olla mahdollisimman eettistä vaikka synnytetään huippu-urheilijoita, Salasuo paaluttaa.
Liian varhainen kova harjoittelu ja ainoastaan yhteen lajiin panostaminen johtaa herkästi lopettamiseen.
– Saksassa pitää kokeilla vähintään seitsemää lajia ennen kuin tekee oman valintansa. Suomessa jo 6-vuotiailta saatetaan vaatia lajin valitsemista, Salasuo vertailee.
Jos liikunnan riemu ja rakkaus lajiin kuihtuu, mitä jää jäljelle?
Tutkijat korostavat lapsuuden liikuntaharrastamisen monipuolisuuden ja hauskuuden merkitystä. Vain sitä kautta voi syntyä kipinä harrastaa liikuntaa läpi elämän. Lisäksi se luo pohjan, jolta voi pyrkiä kehittymään aivan huipulle saakka.
–Huippu-urheilijoiden haastatteluissa tuli selvästi ilmi heidän rakkautensa lajiin jo lapsena. Vasta myöhemmin esille nousee voittamisen tahto, itsensä ylittäminen, onnistuminen rakastamassaan lajissa, Salasuo selvittää.
Jos nuori päättää tavoitella huippua, vaikuttaa se suuresti hänen valintoihinsa.
–Urheilu ohja hänen päätöksiään, joilla on myöhemmällä iällä suuri merkitys häneen elämänkulkuunsa. Esimerkiksi koulu voi jäädä kesken, Salasuo havainnollistaa.
Huhta muistuttaa, että liikunta ja urheilu olisivat hyviä tapoja kotouttaa maahanmuuttajia.
–Liikuntaa pidetään ”kansainvälisenä kielenä”, mutta se voi olla myös rasismin areena, tietää Huhta.