URHEILU Laaja tutkimus muun muassa kartoittaa toiminnassa mukana olevien lasten hyvinvointia.
Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sai surullisen vastauksen kysyessään eräältä 6–7-vuotiaalta pojalta, mitä tämä ajattelee itsestään.
– Mä oon ihan paska, oli hänen spontaani reaktionsa. Se hätkäytti tutkijaakin, Kekkonen muistelee.
Esimerkki on pysäyttävä mutta tuskin poikkeuksellinen sellaisten kasvutukea vaativien lasten joukossa, joista on jo varhaisessa vaiheessa havaittu erityinen huoli.
Juuri tällaisia lapsia pyrkii auttamaan Icehearts-toimintamalli, jota kyseinen poika oli haastatteluajankohtana vasta aloittelemassa.
Keskustelutuokio liittyi laajaan tutkimukseen, jonka THL on aloittanut Icehearts-toiminnan vaikutuksista.
Vantaalla 1990-luvun puolivälissä kehitetyn toimintamallin tavoitteena on joukkueurheilun keinoin ennaltaehkäistä osattomuutta, edistää sosiaalisia taitoja, ja luoda lapsille pitkäkestoinen ja turvallinen aikuisen läsnäolo läpi kasvun nivelvaiheiden.
Tutkimus haarautuu kolmeen osatutkimukseen, joista pitkäkestoisin on 13 vuotta kestävä pitkittäistutkimus.
Siinä tutkijat Kekkonen ja Kaija Appelqvist-Schmidlechner seuraavat viittä viime syksynä aloittanutta Icehearts-joukkuetta läpi niiden koko toimintakauden.
Huoltajia, opettajia, kasvattajia ja itse lapsia haastattelemalla tutkimusryhmä saa kuvan lasten hyvinvoinnin kehittymisestä ja vertaa sitä Iceheartsin ulkopuolisten ikätoverien vastaavaan.
Viime vuonna Espoossa, Riihimäellä ja Tampereella tehdyn tiedonkeruun avulla kartoitetaan lasten lähtötilanne, ja tutkimuksen aikana osallistujien tuntemuksia kysellään vielä kymmenkunta kertaa.
Toisessa, retrospektiivisessä osatutkimuksessa haastatellaan kasvattajia ja pariakymmentä 12-vuotisen Icehearts-syklinsä lopulla olevaa nuorta.
– Heidän kokemuksissaan näkyy, kuinka keskeistä on edes yhden luotettavan aikuisen läsnäolo elämässä, kertoo tutkija Päivi Känkänen THL:stä.
– Haastatteluissa moni Icehearts-pelaaja koki toisen huomioon ottamisen ja empatiakykynsä lisääntyneen joukkueessa oloaikanaan, hän jatkaa.
Osatutkimus saatetaan loppuun vuoden 2017 aikana.
Kolmas, Alli Paasikiven säätiön rahoittama tutkimushaara tarkastelee, kuinka Icehearts-toimintamallin teoria ja käytäntö kohtaavat.
Tutkija Mirka Smolej on kahden vuoden projektissaan havainnoinut Icehearts-toimintaa eräässä vantaalaisessa koulussa.
– Tarkoitus on paitsi selvittää, mitä toiminta käytännössä on, myös sitä, kuinka hyvin Icehearts tavoittaa kohderyhmänsä.