Hannu Patronen on entinen huipputoppari ja nykyinen talenttivalmentaja, joka koettaa hioa VJS:n lahjakkuuksista timantteja.
Vantaan Jalkapalloseuran Hannu Patronen, 38, treenaa pallokontrollia ja suojaamista neljän 17-vuotiaan nuorukaisen kanssa Myyrmäen stadionilla. Entinen huipputoppari on työskennellyt viime vuoden alusta alkaen VJS:n päätoimisena talenttivalmentajana.
Viime aikoina Suomessa on suitsutettu nuorta tähteä, korsolaislähtöistä Oliver Antmania.
Löytyykö Patrosen suojateista vastaavaa suurlupausta? Mies hymyilee arvoituksellisesti.
– On vaarallista nimetä nuoria huippulupauksiksi, se asettaa niin kovia paineita. Mutta aika moni valmennettavistani voi breikata maajoukkueympyröihin, Patronen pyörittelee.
Poikien maajoukkuekuvioita ovat jo päässeet haistelemaan VJS:n Niilo Siren, Kevin Haarma ja Maximilian Aerts.
– On vaikea vielä sanoa junnuvaiheessa, kenestä tulee huippu ja kenestä ei. Toivottavasti moni valmennettavani pääsee korkealle tasolle. Veikkausliiga on hyvä tähtäin, ja monilla on sinne mahdollisuuksia, Patronen arvioi.
Patronen koulii kolmen eri ikätason lahjakkaimpia VJS-pelaajia: kolmea 14-vuotiasta, kuutta 15-vuotiasta ja neljää 17-vuotiasta.
Patrosen ryhmät kokoontuvat 0,5–1 tunniksi ennen tai jälkeen ikäryhmän varsinaisten harjoitusten hiomaan yksilötaitoja. Talenttitreenejä on neljästi viikossa.
Lahjakkuus ei yksin riitä huipuksi kehittymiseen, vaan pelaajalla pitää olla motivaatiota ja uskoa siihen.
– Mietimme itsearvioinnin kautta yksilöllisiä kehitys- ja ongelmakohtia, joita pitää kehittää systemaattisesti. Asetamme yhdessä tavoitteita ja mietimme, miten ne pystyisi saavuttamaan, ja seuraamme niiden kehittymistä päivä-, viikko- ja vuositasolla.
– Nuorilla yleisimmät kehityskohteet liittyvät potkutekniikkaan. Pelilliset ja pelipaikkakohtaiset taidot voi oppia vielä vanhempanakin.
Isoin ongelma on nuorten liikkumattomuus ja yksipuolinen liikunta.
Kokeneena topparina Patronen osaa katsoa etenkin puolustajista, kenessä on ainesta. Missä viipyy uusi Sami Hyypiä? Suomesta uupuu nyt ison kaliiperin toppari.
Patronen pohtii, että huippupakin puute voi liittyä isompaan kuvaan, jossa puolustajien koulutuksessa on painotettu kaksinkamppailutaitojen sijaan enemmän pelin avaamista ja muita taitoja.
– Suomesta tulee pallollisesti taitavia puolustajia, mutta tuleeko sellaisia, jotka osaavat myös puolustaa? Patronen kysyy kärjistäen.
Yleisesti Patronen katsoo, että Suomesta kypsyisi nykyistä enemmän pelaajia huippuliigoihin, jos kotimainen peli olisi rohkeampaa ja vauhdikkaampaa. Hän itse ihailee pelityyliä, jollaista Jürgen Klopp suosii Liverpoolin päävalmentajana.
Muutos lähtee ruohonjuuritasolta, fyysisten ja yksilötaitojen jalostamisesta. Patronen katsoo, että Vantaallakin treeneissä pitää nostaa pelitempoa ja vaatimustasoa.
– Jo alle 10-vuotiaille tavoitteellisesti treenaaville pitää asettaa tietty vaatimustaso: ei päästetä läpi huonoja suorituksia, vaan ne korjataan. Toistoja on lisättävä.
Patrosen mukaan pelaajille pitää luoda turvallinen ympäristö, jossa vaatiminen on välittämistä.
– On myös tärkeää, että pelaaja löytää ilon ja intohimon harjoitteluun.
Patrosen mielestä Vantaalla ja muualla maassa valmennuksen taso on jo riittävän ammattimaista ja paljon tehdään hyviäkin asioita. Se, miksi Suomesta ei nouse nykyistä enemmän huippuja, selittyy myös muilla kuin valmennuksellisilla syillä.
– Isoin ongelma on nuorten liikkumattomuus ja yksipuolinen liikunta. Se näkyy ketteryyden puutteena.
Puhutaan myös, että jääkiekko vie jalkapallolta lahjakkuuksia. Patronen ei pidä lätkää mörkönä.
– Enemmänkin videopelaaminen vie futikselta lupaavia nuoria.
Moni lahjakkuus myös lopettaa futiksen teini-iässä. Miten tämän voi estää?
– Se lähtee nuoren omasta motivaatiosta. Jos hän vaikka tuskailee pelaamisensa kanssa yhdessä pelissä, häntä pitää auttaa näkemään iso kuva: miten omasta pelistä voi kehittää parempaa pitemmällä tähtäimellä?
Patrosen mukaan myönteinen palaute ja tuki on elintärkeää herkässä iällä oleville teineille.
Talenttivalmentajan pesti on Palloliiton luoma määräaikaistyö nuorten pelaajien kehittämiseksi.
– Lopetin pelaamisen HIFK:ssa marraskuussa 2021, ja kun VJS sattui hakemaan talenttivalmentajaa, se oli sopiva steppi.
Patronen oli jo HIFK:ssa toiminut apuvalmentajan roolissa.
– Vantaalla ei ole muita talenttivalmentajia, Suomessa heitä on 20, Patronen kertoo.
Patrosella on talenttivalmentajan töitä tämän vuoden loppuun. Miehen tavoitteena on työskennellä jatkossakin valmentajana ja lähivuosina jonkin Veikkausliiga-seuran palveluksessa. Hän on jo suorittanut UEFA B -koulutuksen ja opiskelee parhaillaan valmentajan ammattitutkintoa eli UEFA A:ta.
– Ei ole ehtinyt tulla pelaajauraa ikävä, hän naurahtaa.