Työn kautta saan kokea olevani osa tätä niin sanottua normaalia elämää. Näin kiteytti vantaalainen Tanja Ilmanen haastattelussaan Vantaan Sanomissa.
Ääniharhoja kuuleva Ilmanen oli päässyt mukaan uuteen Hus Psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston työllistymishankkeeseen. Siinä mielenterveyskuntoutujia autetaan työelämään palaamisessa.
Tällä hetkellä Ilmanen työskentelee kaksi päivää viikossa. Töihin paluussa tukee oma työhönvalmentaja.
Työ tuo monelle toimeentulon tai ainakin osan siitä. Lisäksi työn tekeminen tuo elämään merkityksellisyyttä, rytmittää arkea sekä sitouttaa ja kotouttaa osaksi yhteiskuntaa. Siksi olisi tärkeää, että mahdollisimman moni voisi tehdä töitä ja tarvittaessa mahdollisimman joustavasti sekä tarvittaessa tuetusti.
Osa-aikatyön tekeminen ja erilaiset keikkatyöt ovat toki nyt jo mahdollista, mutta ei sujuvasti kaikilla aloilla.
Erilaisten hankkeiden kautta moni osatyökykyinen tai pitkäaikaistyötön pääsee onneksi mukaan työkokeiluihin tai harjoitteluihin. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun hanke päättyy?
Työmarkkinoiden ulkopuolella on koko joukko ihmisiä, joiden on syystä tai toisesta vaikea työllistyä. Samaan aikaan osaajapula on monella alalla valtava, mutta työttöminä olevien osaaminen ei aina sovi avoinna olevia työpaikkoja täyttämään.
Kaikenlaisen työn vastaanottamisen pitäisi joka tapauksessa olla mielekästä ja kannustavaa.
Samalla työelämän asenteita ja rakenteita tulisi muuttaa inhimillisempään suuntaan, jotta myös yhä useampi osatyökykyinen pääsisi työelämään kiinni.